Keskustaedustajat kiittelevät sopimusta, mutta muistuttavat työn jatkuvan

– Yhteiskuntasopimuksen tärkein merkitys on henkisellä puolella: suomalaisten keskinäisen luottamuksen ja yhteiskuntarauhan vahvistumisessa.

Näin totesi kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) tänään Forssassa.

– Eilen aikaansaatu yhteiskuntasopimus osoittaa, että Suomessa pystytään sopimaan ja asettamaan yhteinen etu muun edelle.

Anttila totesi työmarkkinoilla ymmärretyn, että työnantajat ja työntekijät ovat sittenkin useimmissa asioissa samalla puolen pöytää, erityisesti turvatessaan suomalaisia työpaikkoja ja luodessaan uusia.

– Etenkin palkansaajat kantoivat vastuunsa, vaikka yhteiskuntasopimus on työntekijöille kipeä, Anttila kiitteli.

Kansanedustaja toivoi yhteiskuntasopimuksen osaltaan lievittävän Suomeen kehkeytyneitä vastakkainasetteluja.

– En tunnista Suomea, jossa työnantajat ja työntekijät, kaupunki ja maaseutu, parempituloiset ja pienempituloiset tai nuoremmat ja vanhemmat ovat vastakkaisissa leireissä. Tulevaisuutemme on yhteinen, Anttila muistutti.

Hänen mukaansa päättäjien tehtävä on tällaisena aikana rakentaa siltoja eikä yrittää polttaa niitä.

– Tässä suhteessa etenkin joillain elinkeinoelämän kellokkailla ja oikeistopoliitikoilla on syytä katsoa nyt vakavasti peiliin.

Anttila arvosteli osaa oikeistoa siitä, että se on yhteiskuntasopimusta vähättelemällä keikuttanut venettä.

Hän mukaansa sopimisesta on tullut heille kirosana ja vallalla on ollut näkemys, että yhteiskuntasopimuksella olisi pitänyt selättää ammattiyhdistysliike lopullisesti.

– Uskon suomalaisten maltillisen enemmistön kuitenkin olevan myös sitä mieltä, että sopiminen on varsinkin näissä maailmanoloissa Suomen kaltaisen pienen maan vahvuus. Yhteiskuntasopimuksen tekijöistä sopimisen tärkeyden ymmärsivät etenkin pääministeri Juha Sipilä ja SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly.

Keskustan kansanedustaja ja eduskunnan pankkivaltuuston jäsen Olavi Ala-Nissilä puolestaan kehottaa kaikkia mukaan yhteiseen ponnistukseen.

Hänen mukaansa yhdessä aikaan saatu kilpailukykysopimus luo Suomeen entistä paremman mahdollisuudet vauhdittaa hyvinvointia turvaavaa talouden kasvua ja parantaa työllisyyttä globaalissa toimintaympäristössämme.

Ala-Nissilä kannustaa sivuun jääneitä työntekijäjärjestöjä harkitsemaan vielä mukaantuloa.

– Myös Suomen Yrittäjien mukaantulo olisi mitä toivottavinta. Hallituksen kompromissiesitys parantaisi järjestäytymättömien työnantajien asemaa ja toisi kaikki mukaan paikallisen sopimisen mahdollisuuden piiriin, hän sanoo.

Kansanedustaja toivoo myös, että kovissa haasteissa Venäjän vastapakotteiden takia oleva maaseutuyrittäminen saataisiin eri ratkaisuin ja yhteisin ponnistuksin mukaan nousuun.

Lapin vaalipiirin kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk.) huomauttaa, että vaikka lopputulos ratkaisee, on pohdittava myös siihen johtanutta haastavaa prosessia.

– Kilpailukykysopimus oli suomalaisen sopimusyhteiskunnan testi ja siitä selvittiin rima väpättäen. On syytä miettiä, miten tästä päästään eteenpäin? Miten voisimme harjoitella asioista sopimista? Kärnä kyselee blogissaan.

Hänen mukaansa neuvottelujen vaikeus kertoo ennen kaikkea siitä, että yhteisöllisyys on katoamassa yhteiskunnastamme.

– Ennen olimme yksilöinä ja yhteisöinä valmiita joustamaan omista eduistamme, mikäli tunsimme sen palvelevan yhteistä hyvää. Olemmeko valmiita siihen myös tulevaisuudessa? Kärnä pohtii.