Asiantuntijat: Taloudelliset syyt huono peruste sakkojen nostolle

Hallituksen päätös nostaa rike- ja päiväsakkoja talousperusteella saa kritiikkiä asiantuntijoilta.

Eduskunnalla on parhaillaan käsittelyssä hallituksen esitys, jossa rikesakkoja nostettaisiin 25 prosentilla ja päiväsakot kaksinkertaistettaisiin nykyisestä.

Rikesakot tuplattiin kertaalleen jo syyskuussa.

– Hallituksen esityksessä todetaan hyvin avoimesti, että perusteena on valtiontalouden kohentaminen sakkotuloilla.

– Se on aikamoinen ongelma, koska rikosoikeudellisilla seuraamuksilla pitäisi vaikuttaa rikollisuuteen ennaltaehkäisevästi, sanoo Liikenneturvan toimitusjohtaja Anna-Liisa Tarvainen.

Merkittävä osa poliisin tietoon tulleista rikoksista on liikennerikoksia, ja suurin osa liikennerikoksista on ylinopeuksia.

– Suuremman maksuosuuden kerääminen ylinopeutta ajavilta ei anna kuvaa siitä, mikä on mitenkin moitittavaa tieliikenteessä.

– Esimerkiksi automaattisesti kameralla valvotut tieosuudet on aikanaan valittu onnettomuusherkkyyden perusteella, Tarvainen sanoo.

Tämänhetkisen tutkimustiedon mukaan rikoksia ehkäistään rangaistuksen kovuutta paremmin kiinnijäämisriskillä, mikä mainitaan myös hallituksen esityksessä.

Esityksen toteutuessa päiväsakot tulisivat keskituloiselle kaaharille huomattavasti aiempaa kalliimmaksi.

Jos 2 500 euron nettotuloilla ajaisi 60 kilometrin nopeusrajoitusalueella 21 kilometrin ylinopeutta, tulisi päiväsakkosummaan jatkossa lähes 90 prosentin korotus. Päiväsakko nousisi 700 euroon.

Viime syyskuussa päiväsakon määrää korotettiin jo 370 euroon.

Hallituksen tavoitteena on saada kerättyä sakkomaksujen korotuksilla noin 100 miljoonaa euroa vuodessa.

Oikeusministeriön lainsäädäntöneuvoksen Ville Hinkkasen mukaan syksyn uudistuksesta kertyy noin 20 miljoonaa ja käsittelyssä olevasta esityksestä yli 50 miljoonaa euroa vuodessa.

Sakotuskynnyksen alentaminen kahdeksasta kilometristä tunnista seitsemään toisi laskelman mukaan kahdeksan miljoonaa euroa.

Hallitus kaavailee, että loput lisätulot tuo kameravalvonnan lisääminen.

Kolarit syntyvät siitä, että kuljettaja on sairas, vajaakykyinen, nukahtaa tai on huumaantunut.

Uudistuksen vaikutukset liikenneturvallisuuteen jäävät vähäiseksi, sanoo liikennelääketieteen professori Timo Tervo Helsingin yliopistosta.

– Onnettomuuksissa kuljettajariski on kaikkein suurin. Kolarit syntyvät siitä, että kuljettaja on sairas, vajaakykyinen, nukahtaa tai on huumaantunut. Hän voi olla myös tekemässä itsemurhaa, hänen sokeritasonsa voivat heitellä tai hän käyttää lääkkeitä, Tervo luettelee.

Teknologian tutkimuskeskuksen johtavan tutkijan Harri Peltolan mukaan nopeuden turvallisuusvaikutuksia koskevissa tutkimuksissa Tervon mainitsemat tekijät on otettu huomioon.

Tervon mukaan ”mieletöntä määrää” tienkäyttäjiä sakotettaisiin kuitenkin turhaan.

– Esityksessä ei edes eritellä ajoneuvoryhmiä. Moottoripyörillä ajetaan kaikkein eniten kuolonkolareita ylinopeudella, ja ne eivät jää automaattivalvonnassa lainkaan kiinni, Tervo sanoo.

Liikenneturvan Tarvaisen mukaan kansalaisten olisi ollut paljon helpompi hyväksyä kokonaisuudistus, jossa esimerkiksi liikenteen rikesakkoja porrastettaisiin yhä tarkemmin teon mukaan.

– Jos koko järjestelmää olisi uudistettu, myös rahalliset korotukset olisi varmasti hyväksytty.