Tehy pettyi sote-ratkaisuun – Kuntaliitto tyytyväinen valinnanvapauteen

Ammattiliitto Tehy arvostelee, että sote ratkaistiin asiantuntijoita kuulematta ja aluehallinnon ehdoilla.

– Alueiden määrä jäi liian suureksi, jotta uudistuksen tavoitteet kansalaisten yhdenvertaisista laadukkaista palveluista, terveyserojen kaventamisesta ja kustannustehokkuudesta voitaisiin saavuttaa, sanoo puheenjohtaja Rauno Vesivalo Tehyn tiedotteessa.

Vähemmällä aluemäärällä olisi Tehyn mukaan saatu paremmin turvattua järkevä työnjako ja estettyä alueiden välistä kilpailua. Myös koordinointi olisi Tehyn mielestä ollut helpompaa.

Valinnanvapauden lisäämisellä voi olla myönteisiä yritysvaikutuksia, sanoo Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasioiden johtaja Tarja Myllärinen.

 Hallitus on linjannut, että osana sote-uudistusta toteutetaan valinnanvapauslainsäädäntö, joka mahdollistaa palveluiden valitsemisen julkiselta, yksityiseltä tai kolmannen sektorin tuottajalta.

– Valinnanvapaus voisi tuoda esimerkiksi lisää yksityisiä neuvoloita, Myllärinen sanoo.

Käytännössä uudistus tarkoittaa valinnanvapauden lisääntymistä esimerkiksi siten, että julkisen terveyskeskuksen sijaan asiakas voisi mennä yksityiselle lääkärille.

– Palvelun järjestäjän olisi puolestaan huolehdittava siitä, että hoidon kustannuksilla olisi joku katto, Myllärinen sanoo.

Myllärinen kuitenkin huomauttaa, että käytännön elämässä valinnanvapaudella on monia esteitä. Esimerkiksi mahdollisuudet valita ovat eri puolilla Suomea hyvin erilaiset. Pääkaupunkiseudulla on mistä valita, pienillä paikkakunnilla voi olla vain yksi terveyskeskus.

– Jollain pienillä paikkakunnilla todellista valinnanvapautta ei välttämättä ole. Tietenkin silloin voi matkustaa kauemmas, mutta matkustuskustannukset pitää hoitaa kuitenkin itse, Myllärinen sanoo.

Valinnanvapauslainsäädännöllä pyritään siihen, että palveluiden laatu paranee, kun tuottajat kilpailevat laadulla. Jonojen uskotaan myös lyhenevän, sillä terveydenhuoltoon tulisi nykyistä enemmän palveluiden tuottajia.

Myllärinen sanoo, että vielä on liian aikaista sanoa, miten tavoitteet käytännössä toteutuvat.

– Täydellisen valinnanmahdollisuuksien maailmassa kuluttajilla pitäisi olla myös täydelliset tiedot palveluntuottajasta, jotta he pystyisivät valitsemaan parhaan vaihtoehdon, hän valottaa.

Myllärinen kuitenkin uskoo, että tuloksia syntyy, kun yksityinen sektori on kirittämässä julkista puolta. Hänen mukaansa uhkana voi kuitenkin olla se, että kustannukset nousevat.

– Esimerkiksi työterveyshuollon palveluita on totuttu käyttämään älyttömän pieniin vaivoihin. Jos sama tapahtuisi tämän muutoksen myötä, syntyisi epätarkoituksenmukainen tilanne, että lähes terveitä ihmisiä hoidetaan, Myllärinen sanoo.

Tällöin tavoite terveyserojen kaventamisesta ei toteutuisi.