Markus Lohi: Juuri nyt ei ole tarvetta keskustella sote-alueiden yhdistämisestä – "Menee kaikki aika ja energia hukkaan"

Keskustan varapuheenjohtajan Markus Lohen mielestä Suomessa ei ole tällä hetkellä tarvetta keskustella hyvinvointialueiden yhdistämisestä.

Lohi kommentoi Suomenmaalle Pirkanmaan hyvinvointialueen johtajan Marina Erholan ehdotusta, että nykyisen 21 hyvinvointialueen määrää pudotettaisiin noin puoleen. Erhola ehdotti Ylellä, että jatkossa alueita voisi olla 12.

Lohi toimi viime vaalikaudella eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajana. Nyt hän johtaa eduskunnan valtiovarainvaliokuntaa.

Lohen mukaan hyvinvointialueet tarvitsevat tällä hetkellä ennen kaikkea työrauhaa. Pohdinta alueiden määrän vähentämisestä tuo hänen mielestään vain lisää kuormaa vaikeassa tilanteessa oleville hyvinvointialueille.

Lohen mukaan hyvinvointialueilla eletään suoranaisessa kaaoksessa hallituksen alueille suuntaamien noin 2 miljardin euron säästöpaineiden vuoksi.

– Kaikenlainen spekulointi alueiden yhdistämisestä ei vie palveluiden uudistamista ja kehittämistä eteenpäin. Nyt tärkeintä on keskittyä palvelutuotannon uudistamiseen ja uudistuksen tavoitteiden toteuttamiseen, ei hallintorakenteiden pohtimiseen, Lohi sanoo.

Keskustella kuitenkin saa, ja pitääkin, Lohi tähdentää.

Hän ei halua sinänsä estää Erholaa tai muitakaan esittämästä julkisuudessa näkemyksiään, joiden aika olisi jossain tulevaisuudessa.

Lohen mukaan hyvinvointialueet tarvitsivat nyt kuitenkin kiireesti ratkaisuja akuutteihin ongelmiin. Kaikki aika pitäisi hänen mielestään käyttää niiden miettimiseen.

– Meillä menee kaikki aika ja energia hukkaan, jos käytämme ne sen spekuloimiseen, että onko alueita joskus tulevaisuudessa vähemmän vai ei.

Lohi huomauttaa, että Erholankaan mukaan alueiden yhdistäminen ei välttämättä toisi lainkaan säästöjä.

– Se vain alleviivaa, että nyt on paljon tärkeämpää keskittyä palveluiden turvaamiseen ja uudistuksen tekemiseen.

Keskustaedustaja myös muistuttaa, että hyvinvointialueilla on nykyisen lainsäädännön puitteissa mahdollisuus tehdä järkevää yhteistyötä. Sen puolestakaan alueiden yhdistämiselle ei ole toimintavarmuuden kannalta kiireellistä tarvetta.

Lohi odottaisi soten nykyisessä tilanteessa aktiivisuutta myös Orpon hallitukselta.

Hän sanoo olevansa pettynyt siihen, ettei hallitukselta ole tullut juuri mitään sote-palveluiden sisältöä ja uudistamista koskevaa lainsäädäntöä eduskuntaan.

Pinnalla ovat vain miljardiluokan säästöt, jotka aiheuttavat alueille valtavasti paineita.

– Hallitus ei ole tehnyt mitään esimerkiksi sille, että erittäin voimakkaasti kasvavia vuokrahenkilökustannuksia pystyttäisiin sote-puolella hillitsemään. Päinvastoin, hallitus heikentää lääkäreiden saatavuutta, kun rahaa siirretään Kela-korvauksiin. Se siirtää painopistettä yksityiselle puollelle.

Joskus tulevaisuudessa Erholan esittämiä ison mittaluokan kysymyksiä pitää kuitenkin miettiä, Lohi myöntää. Suomen väestörakenne muuttuu jyrkästi. Kahdenkymmenen vuoden päästä sote-alan tilanne on aivan eri.

Pohdinnan aika ei vain ole nyt, Lohi tähdentää.

Hänen mukaansa pohdinnan tueksi tarvitaan paljon kokemusta ja tutkimustietoa. Huomioon pitää ottaa isoja teemoja kuten demokratian toteutumista ja palveluiden tasapuolista saatavuutta.

Myös kokemus- ja tutkimustiedon kertymiselle pitää varata aikaa. Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa vuoden 2023 alussa. Jättimäisen uudistuksen toteuttaminen on monelta osin vielä kesken.

Lohi uskoo, että nykyinen malli mahdollistaa sote-uudistuksen toteuttamisen, jos sitä tuetaan valtiovallan suunnalta ja sille annetaan lainsäädännön kautta tarvittavat mahdollisuudet.

– Meillä oli ennen parisataa palveluiden järjestäjää, nyt vain parikymmentä. Hartiat ovat aiempaa leveämmät. Enkä usko, että hyvinvointialueillakaan olisi juuri tällä hetkellä akuuttia tarvetta lähteä myllertämään koko mallia.