Hallituksen leikkuri pienentää yli 200 000 eläkeläisen asumistukia – Tältä ryhmältä etuus pienenisi eniten
Hallituksen asumistukia koskeva lakimuutos pienentäisi yli 200 000 eläkeläisen asumistukia, käy ilmi hallituksen lausuntokierrokselle lähteneestä lakiesityksestä. Tuki lakkaisi kokonaan noin 7 600 saajalta.
Hallitus haluaa lakimuutoksellaan tiukentaa eläkkeensaajan asumistuen määräytymisperusteita valtiontalouden tasapainottamiseksi. Lakiesityksessä omaisuuden ja tulojen vaikutusta asumistukeen kiristettäisiin.
Eläkkeensaajien asumistuen tiukennuksista syntyisi hallituksen laskelmien mukaan 25,4 miljoonan euron säästö.
Keskimäärin eläkkeensaajien asumistuki pienenisi noin 15,60 euroa kuukaudessa. Viime vuoden lopussa eläkkeensaajien keskimääräinen asumistuki oli 266 euroa kuukaudessa.
Kaikkiaan eläkkeensaajille maksettiin asumistukia viime vuonna noin 679 miljoonaa euroa.
Ikäryhmittäin tarkasteltuna keskietuus pienenisi vanhemmilla ikäluokilla enemmän kuin nuoremmilla.
Esimerkiksi 30–34-vuotiailla eläkkeensaajilla asumistuki pienenisi keskimäärin vajaat kymmenen euroa kuukaudessa, kun taas 90–94-vuotiailla se pienenisi yli 30 eurolla kuukaudessa.
65–69-vuotiaiden ryhmässä – joka on kooltaan suurin eläkkeensaajien ikäryhmä – asumistuki pienenisi keskimäärin 12,90 euroa.
Eroa selittää lakiesityksen mukaan se, että nuoremmilla ikäluokilla on keskimäärin vähemmän asumistuen varallisuusharkinnassa huomioitavaa omaisuutta.
Muutokset vaikuttaisivat keskimäärin enemmän naisiin kuin miehiin. Naisilla keskietuus pienenisi noin 17,10 euroa, kun taas miehillä muutos olisi noin 13,20 euroa.
Kansallisen senioriliiton edunvalvonnan suunnittelijan Timo Vuoren mukaan reilun 15 euron kuukausittainen leikkaus eläkeläisen asumistuessa on monille tuntuva summa etenkin jos huomioidaan, että samaan aikaan esimerkiksi eläkeläisten runsaasti käyttämien terveydenhuollon palveluiden asiakasmaksut nousevat ja arvonlisäveron korottaminen nostaa muun muassa lääkkeiden hintoja.
Kansallinen senioriliitto toimii tänä vuonna Eläkeläisliittojen etujärjestön Eetu ry:n puheenjohtajajärjestönä.
Vuori muistuttaa, että eläkeläisten tulotason mediaani oli viime vuonna 1 736 euroa. Reilulla neljäsosalla eläkeläisistä kokonaiseläke on 1 250 euroa tai vähemmän.
Vuori muistuttaa myös, että eläkeläisillä on usein niukasti mahdollisuuksia vaikuttaa tulotasoonsa.
– Jos olet nuori eläkeläinen voit vielä vaikuttaa tulotasoosi tekemällä töitä, mutta jos olet ollut jo muutaman vuoden eläkkeellä, niin mahdollisuudet vaikuttaa tulotasoon alkavat olla aika rajalliset, Vuori sanoi STT:lle.
Myös Eläketurvakeskuksen erikoistutkija Ilari Ilmakunnas peräänkuuluttaa hallituksen eri sopeutustoimien kokonaisvaikutusten parempaa arviointia kun esimerkiksi arvonlisäveroa korotetaan ja terveydenhuollon asiakasmaksut nousevat.
Vuoren tavoin Ilmakunnas muistuttaa, että etenkään varttuneemmilla eläkeläisillä ei ole vastaavanlaisia mahdollisuuksia hankkia lisätuloja kuin työikäisillä.
– Kokonaisvaikutusten arviointi on jäänyt yleisesti ottaen liian vähälle. Tämä koskee myös muita väestöryhmiä, kuten esimerkiksi yksinhuoltajia, Ilmakunnas sanoo.
Lakiesitys eläkeläisten asumistuen tiukennuksista on parhaillaan lausuntokierroksella, joka päättyy ensi viikon keskiviikkona.
Hallitus valmistelee samalla varallisuuteen perustuvia tiukennuksia myös yleiseen asumistukeen. Yleisen asumistuen kiristysten lasketaan vahvistavan julkista taloutta noin 11,5 miljoonalla eurolla.
Lakien on määrä tulla voimaan vuodenvaihteessa.