Suomalaisasiantuntijat: Venezuelan vaalit eivät olleet rehelliset – "Mitä tahansa voi tapahtua"

Venezuelassa sunnuntaina pidettyjen presidentinvaalien tulokset ovat herättäneet laajoja epäilyksiä, eivätkä vaalien rehellisyyteen luota myöskään STT:n haastattelemat suomalaisasiantuntijat.

Oppositio on kiistänyt istuvan presidentin, autoritaarisin ottein maata johtavan Nicolas Maduron voiton, ja tulosta ovat kyseenalaistaneet myös monet muut maat.

Yliopistotutkija Virpi Salojärvi Helsingin yliopistosta ei usko Maduron voittaneen vaaleja rehellisesti. Siihen viittaavat hänen mukaansa muun muassa ennakkoon selkeää voittoa oppositiolle ennustaneet mielipidekyselyt sekä vaalipäivänä ilmenneet epäselvyydet.

Osa äänestyspaikoista esimerkiksi avattiin myöhässä, eikä oppositiolle annettu tarkkoja tietoja kaikista äänestyspaikoista, Salojärvi kertoo.

Oppositiolle oli ennakoitu kyselyissä murskavoittoa, mutta vaaliviranomaisen mukaan Maduro voitti vaalit 51,2 prosentilla äänistä.

Äänestyspaikkakohtaiset tulokset on toistaiseksi pidetty osittain pimennossa. Olennaista olisikin Salojärven mukaan se, että hallinto julkistaisi vaalidatan kokonaisuudessaan.

– Niin kauan kun niitä ei julkisteta ja läpinäkyvästi näytetä, kyllä tätä voi pitää vilpillisenä, Salojärvi sanoo.

Myös alue- ja kulttuurintutkimuksen professori Jussi Pakkasvirta Helsingin yliopistosta pitää todennäköisenä, että jonkinlaista vilppiä ja tulosten manipulointia vaaleissa on tapahtunut.

Hänen mukaansa myös äänestysprosessiin on vaikutettu tekemällä äänestämisestä opposition todennäköisille kannattajille vaikeampaa ja Maduron äänestäjille puolestaan helpompaa.

Vaalien jälkeen tuhannet venezuelalaiset ovat lähteneet kaduille osoittamaan mieltään Maduroa ja tämän väitettyä voittoa vastaan.

Mielenosoituksissa on muun muassa poltettu Maduron vaalijulisteita ja kaadettu Maduron edeltäjän Hugo Chavezin patsaita. Venezuelalaisten ihmisoikeusjärjestöjen mukaan ainakin neljä ihmistä on kuollut ja yli neljäkymmentä loukkaantunut.

Poikkeuksellista mielenosoituksissa on Salojärven mukaan se, että ihmisiä on lähtenyt liikkeelle barrioista eli köyhiltä asuinalueilta, kuten Petaren kaupunginosasta pääkaupunki Caracasista.

– Nämä ovat niitä isoja massoja, mitä ei suuressa määrin aikaisemmin ole ollut liikkeellä.

Liikehdintä on Salojärven mukaan erityistä myös siksi, että Chavezin edustama ja Maduron jatkama chavismo-aate on lähtenyt liikkeelle juuri köyhempiin kansanosiin vetoamisesta.

Kun Maduron hallinto on aiemmin tukahduttanut mielenosoituksia väkivaltaisesti, kyse on Salojärven mukaan ollut lähinnä opiskelijoista ja keskiluokasta.

Köyhistä oloista tulevien mielenosoittajien protestien väkivaltainen tukahduttaminen sen sijaan olisi tutkijan mukaan armeijalle ja poliisille riski. Hän uskookin, että väkivaltaa voidaan nähdä erityisesti puolisotilaallisten joukkojen suunnalta.

Mielenosoitusten odotettiin jatkuvan tiistaina.

Kansainvälistä painetta Venezuelaan on kohdistettu niin muualta Etelä-Amerikasta kuin esimerkiksi EU:n ja Yhdysvaltojen taholta.

Pakkasvirta pitää huomionarvoisena, että myös Madurolle suhteellisen myötämieliset hallitukset kuten Luiz Inacio Lula da Silvan hallitus Brasiliassa ja Gustavo Petron hallitus Kolumbiassa ovat vaatineet vaalidataa avoimeksi ja pidättäytyneet onnittelemasta Maduroa voitosta.

Salojärvi ei lähde vielä ennustamaan sitä, miten vaalien jälkipyykki Venezuelassa jatkuu. Hän aikoo seurata seuraavien päivien tapahtumia ja sitä, mikä on Maduron vastaus kansalaisten liikehdintään.

– Koska Venezuelasta on kyse, mitä tahansa voi tapahtua.

Pakkasvirta pitää täysin mahdollisena, että Maduron hallitus jatkaa vallassa, jolloin spekulaatio vaalien reiluudesta jäisi kytemään pitkäksi aikaa. Toisaalta hän pitää myös mahdollisena, että julkisuuteen päätyy jotain kautta vaalidata, joka mahdollisesti voisi osoittaa opposition voiton. Silloin kysymys on, miten Maduron hallinto asiaan reagoisi.

– Järjestetäänkö uudet vaalit, mitätöidäänkö vaalitulos? Hyvin vaikea ehkä nähdä sitäkään tilannetta, Pakkasvirta pohtii.

Maduron kampeaminen vallasta vaatisi Pakkasvirran mukaan osoituksen siitä, että presidentti on jollain tavalla ollut vastuussa vaalien peukaloinnista.

Talousahdinkoon ajautuneesta Venezuelasta on viime vuosina muuttanut pois noin seitsemän miljoonaa ihmistä. Jos hallinnon ilmoittama vaalitulos jää voimaan ja Maduro jatkaa vallassa, arvioi Salojärvi sen tarkoittavan muuttoliikkeen jatkumista ja ihmisoikeustilanteen huononemista entisestään.

Pakkasvirta uskoo maastapaon kiihtyvän, jos Maduro pysyy vallassa. Vaalien epäselvyydet voivat myös johtaa lisäsanktioihin Yhdysvalloilta, hän arvioi.

Viime vuonna Yhdysvallat lievensi pakotteita sen jälkeen, kun Venezuelan hallitus ja oppositio sopivat, että kansainväliset tarkkailijat päästetään seuraamaan presidentinvaaleja. Useiden kansainvälisten vaalitarkkailijoiden saapuminen Venezuelaan kuitenkin estettiin vaalien kynnyksellä.