Olli Rehn varoitti Rosatomista vakavasti jo 2014 – joutui Stubbin hallituksen päätöksen vangiksi
Kansanliikkeen ja keskustan presidenttiehdokas Olli Rehn varoitti vakavasti Venäjän ydinenergiayhtiön Rosatomin kanssa tehtävästä yhteistyöstä jo syksyllä 2014 ollessaan Euroopan parlamentin jäsen.
Asia ilmenee Rehnin jo netistä poistuneesta blogikirjoituksesta, joka on päivätty 28. syyskuuta 2014, noin puoli vuotta Krimin miehityksen jälkeen. Wayback Machine -arkistopalvelusta yhä löytyvän kirjoituksen nosti tiistaina esiin Uusi Suomi.
Rehn kirjoitti tuolloin, että Euroopan parlamentin kannan mukaisesti Venäjän kanssa ei tulisi käynnistää uusia ydinvoimahankkeita niin kauan kuin maa jatkaa voimapolitiikkaansa Ukrainassa.
– Fennovoiman ydinvoimalahanketta on nyt katsottava ennen muuta Rosatomin valossa. Yhtiö on tiukasti Venäjän johdon poliittisessa ohjauksessa oleva taloudellinen toimija, Rehn kirjoitti.
Rehn viittasi kirjoituksessaan Helsingin Sanomien juttuun Suomen valtion ja Rosatomin välisestä erityissopimuksesta.
– Useat suomalaiset oikeusoppineet ovat kritisoineet sopimuksen aiheuttamaa riippuvuussuhdetta ydinvoiman toimittajan valinnassa, hän huomautti.
Rehn vaati Alexander Stubbin (kok.) hallituksen elinkeinoministeriltä Jan Vapaavuorelta (kok.) perusteellista selvitystä asiasta.
– Kyse on koko hallituksen teollisuuspolitiikan linjasta, josta pääministeri Stubb tietysti viime kädessä vastaa.
Rehn muistutti, että Suomella on oma historiansa suuria teollisuuspoliittisia virheitä, jotka ovat käyneet poliittisesti ja taloudellisesti kalliiksi.
– Merkit viittaavat nyt siihen, että tästä Rosatom-sopasta on kehkeytymässä uusi ja vakava energia- ja teollisuuspoliittinen pohjakosketus.
Rehn arvioi, että uuteen venäläiseen ydinvoimaan tehtävä, taloudellisesti epävarma ja poliittisesti rujo investointi tulee myös syrjäyttämään vuosikausiksi tarpeelliset investoinnit uusiutuvaan, vihreään energiaan.
– Tätä menoa Suomesta uhkaa tulla epäonnistuneiden ydinvoimahankkeiden ulkomuseo, joka samalla putoaa kelkasta vihreän talouden kehittämisen saralla, hän varoitti.
Periaatepäätös Rosatomin tekniikalla varustetusta Fennovoimasta koetteli kovaa Stubbin hallitusta, joka joutui syyskuussa 2014 äänestämään asiasta. Päätös hyväksyttiin hallituksessa äänin 10-7, jonka jälkeen vihreät jättivät hallituksen.
Vihreiden silloisten ministerien Pekka Haaviston ja Ville Niinistön lisäksi Fennovoimaa vastaan äänestivät SDP:n ministerit Pia Viitanen, Susanna Huovinen, Krista Kiuru ja Erkki Tuomioja sekä RKP:n Anna-Maja Henriksson.
Kysymys nyt Pyhäjoen Hanhikivellä horsmaa kasvavasta Fennovoiman ja Rosatomin ydinvoimalasta nousi esiin myös maanantai-iltana Ylen TV-tentissä.
Rehn selvitti joutuneensa Juha Sipilän (kesk.) hallituksen elinkeinoministerinä edistämään hanketta, koska häntä sitoivat Stubbin hallituksen periaatepäätös ja ydinenergialaki.
– Olin pakkoraossa ja jouduin tuon ratkaisun hyväksymään, Rehn sanoi.
Rehnin mukaan Stubbin hallituksen periaatepäätös olisi voitu kumota vain toisenlaisella periaatepäätöksellä.
– Selvitin kaikkien hallituspuolueiden kannat, kenelläkään ei ollut mitään halua ryhtyä muuttamaan sitä, ei myöskään suurimmalla oppositiopuolueella (SDP). Joten tuon päätöksen kanssa oli elettävä.
Rehn muistutti kannattaneensa itse ydinvoimaluvan myöntämistä valtiolliselle Fortumille.
– Hävisin sen, eli Stubbin hallituksen esityksestä eduskunta päätti toisin ja jouduin noudattamaan ja kunnioittamaan eduskunnan tahtoa.
– Kyllä se oli ikävä paikka, koska olin ollut toisella kannalla aikaisemmin, hän myönsi.