Tutkija: Uusien joukkojen tuominen Suomen läheisyyteen vie Venäjältä vielä vuosia
Venäjä saattaa pystyä täydentämään Suomen lähialueella olevat joukkonsa entiseen vahvuuteen kahdessa kolmessa vuodessa sen jälkeen, kun sota Ukrainassa on päättynyt, arvioi everstiluutnantti Janne Pukkila Maanpuolustuskorkeakoulusta.
– Sitä voidaan toteuttaa sopimussotilaiden määrää lisäämällä, rekrytoimalla uusia sotilaita tai siirtämällä heitä muista sotilaspiireistä, Pukkila sanoo.
Presidentti Vladimir Putinin sunnuntaina lupailemien uusien yhtymien perustaminen Suomen lähialueelle kestää selvästi pidempään. Pukkilan mukaan kokonaan uusien joukkojen perustamisen realistinen aikataulu on noin 5–10 vuoden päässä Ukrainan sodan päättymisestä.
– Silloinkin puhutaan todennäköisesti paikoista, joissa jo on ennestään ollut jotain sotilastoimintaa, varuskunta tai varikko esimerkiksi, Pukkila sanoo.
Tosin tällaisia valmiita tai puolivalmiita sotilaskäytössä olleita kohteita ei Suomen lähialueella juurikaan vapaana ole. Pukkila muistuttaa, että aikoinaan esimerkiksi Alakurtin tukikohta jo kertaalleen lakkautettiin, mutta sitten se otettiinkin uudelleen käyttöön.
Jos valmiita tukikohtarakenteita ei ole, merkitsee uusien joukko-osastojen perustaminen aikaa ja rahaa vievän infrastruktuurin rakentamista.
Pukkilan mukaan Suomen läheisyyteen perustettavista uusista venäläisjoukoista tai joukko-osastoista puhuminen on tässä vaiheessa paljolti spekulaatiota.
– Venäjä ei ole tuonut konkreettisesti esiin sitä, millaisia joukkoja se aikoo perustaa: ovatko ne maa- vai ilmavoimien joukkoja tai muita yhtymiä, vai onko kysymys kenties kalustosta, Pukkila pohtii.
Putinin sunnuntainen maininta Leningradin sotilaspiirin perustamisesta ei ole suuri muutos, sillä käytännössä kyse on paluusta entiseen. Nykyinen läntinen sotilaspiiri perustettiin 2010 yhdistämällä Leningradin ja Moskovan sotilaspiirit.
Pukkilan mukaan Venäjän tarkoituksena lienee tehostaa sotilaspiirien hallintoa ja johtamisrakenteita, varsinkin jos Luoteis-Venäjälle Suomen läheisyyteen aiotaan perustaa uusia joukkoja.
– Luodaan edellytykset tiiviimmälle johtamiselle, kun Leningradin sotilaspiirillä on vähemmän alaisia ja joukkoja, Pukkila sanoo.
Ajatuksen Leningradin sotilaspiirin palauttamisesta esitteli puolustusministeri Sergei Shoigu melkein päivälleen vuosi sitten.
– Sen jälkeen tästä asiasta on oltu suhteellisen hiljaa, Pukkila kertoo.
Kaikkien Venäjällä sotilaallista puolustusta koskevien suunnitelmien toteutumista tai toteutumatta jäämistä sanelee nykyisellään käynnissä oleva hyökkäyssota.
– Kyllähän tällä hetkellä kaikki resurssit ja paukut niin henkilöstö- kuin kalustopuolellakin laitetaan Ukrainan suuntaan, Pukkila sanoo.
Hänen mukaansa Venäjän johdon tarve viestiä niin länteen kuin maan sisäisesti selittää sitä, miksi erilaisista lisäjoukko- ja hallintosuunnitelmista halutaan kuitenkin puhua julkisesti, vaikka käytännön edellytyksiä niiden toteuttamiseen on heikonlaisesti.
– Halutaan viestiä, että me emme ole unohtaneet Naton olevan nyt rajojemme takana ja että me halumme reagoida siihen, Pukkila sanoo.
Hänen mukaansa kyse on myös uhkakuvan ylläpitämisestä. Putinin sunnuntaisten kommenttien mukaan Leningradin sotilaspiirin perustaminen ja ”tietyn määrän sotilasyksikköjä” keskittäminen Luoteis-Venäjälle on nimenomaan vastaveto Suomen liittymiselle Natoon.
Toisaalta Venäjällä olisi Pukkilan mukaan todennäköisesti halua palauttaa Suomen lähialueelta Ukrainaan huvenneiden joukko-osastojen vahvuutta ennalleen myös ilman Suomen Nato-jäsenyyttä.