Ministeriön hallitusneuvottelijoille toimittamat tiedot maalaavat karun kuvan suomalaisesta mielenterveyskriisistä
Mielenterveyden häiriöt ovat suurin syy pitkiin sairauspoissaoloihin, kertoo sosiaali- ja terveysministeriö hallitusneuvotteluihin toimittamassaan aineistossa. STM kertoo, että viime vuonna mielenterveysongelmien takia menetettiin noin 5,4 miljoonaa työpäivää.
– Eniten mielenterveysperusteisen sairauspäivärahan saajia on 35–49-vuotiaiden naisten ryhmässä, STM kertoo.
Ahdistuneisuushäiriöt ja masennushäiriöt ovat yleisimpiä mielenterveydenhäiriöitä, joiden perusteella maksetaan sairauspäivärahaa.
Lisäksi alle 35-vuotiaiden työssä käyvien aikuisten mielenterveysongelmat ovat kasvaneet Suomessa.
Nuorten eli alle 35-vuotiaiden jääminen työkyvyttömyyseläkkeelle on ollut myös kasvussa. STM:n asiakirjojen mukaan kasvun keskeiset syyt ovat mielenterveysperustaiset työkyvyttömyyseläkkeet.
Alle 35-vuotiaiden, mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä on lähes kaksinkertaistunut 2000-luvun aikana. STM:n mukaan 2000-luvun alussa reilut 11 000 nuorta oli työkyvyttömyyseläkkeellä mielenterveyssyistä. Toissa vuonna heitä oli jo lähes 21 000.
– Tilastot kertovat, että työkyvyttömyyttä aiheuttavat mielenterveysongelmat alkavat usein jo ennen kunnollista työelämään kiinnittymistä, STM sanoo.
Ministeriö kertoo, että jos edes prosentti alkavista sairauspäivärahakausista saataisiin vähenemään, tämä tarkoittaisi arviolta noin 54 000:ta työpäivää, jotka työntekijät olisivat töissä eivätkä sairauspäivärahalla.
Yhden sairauspoissaolopäivän hinnaksi on arvioitu 420 euroa työnantajille menetettyinä työtuloina ja sosiaaliturvajärjestelmälle maksettuina korvauksina.
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisussa vuodelta 2017 mielenterveyshäiriöistä johtuvien sairauspäivärahakausien arvioitiin alentavan Suomen bruttokansantuotetta 0,28–0,4 prosenttia
STM:n hallitusneuvottelijoille toimittamissa asiakirjoissa arvioidaan, että jos mielenterveyshäiriöistä johtuvia työkyvyttömyyseläkkeitä voitaisiin vähentää 10–15 prosenttia, bruttokansantuote kasvaisi 0,33–0,50 prosenttia.