Suomeen muutettiin Venäjältä viime vuonna eniten sitten Neuvostoliiton hajoamisen – Helsinki ja Vantaa silti muuttotappiolla
Muutto Venäjältä Suomeen oli viime vuonna poikkeuksellista. Venäjältä tehtiin Suomeen viime vuonna noin 6 000 muuttoa, ilmenee Tilastokeskuksen tiedoista. Määrä on selvästi suurin 30 vuoteen.
Viimeksi vastaavia muuttomääriä on hätyytelty vuonna 1991, kun Neuvostoliitto hajosi. Tuolloin Neuvostoliitosta tehtiin Suomeen noin 5 500 muuttoa.
Hajoamisen jälkeisinä vuosina 1992–1995 Venäjältä tehtiin Suomeen 1 700–2 600 muuttoa vuodessa, minkä jälkeen määrä vakiintui alle 3 100 muuttoon aina vuoteen 2021 asti.
Osaltaan venäläisten muuttoa Suomeen selittänee Ukrainan sota: sisäministeriön maahanmuuttojohtaja Sanna Sutter kertoi aiemmin STT:n haastattelussa, että Venäjältä on tullut ihmisiä Suomeen viime syksystä lähtien esimerkiksi asepalvelukseen joutumisen uhan takia.
Viime vuoden muuttovoittoisin maakunta Suomessa oli Pirkanmaa, joka sai suurimman muuttovoiton 70 vuoteen. Muuttoliike Pirkanmaalle tai sieltä pois oli noin 3 800 ihmistä plussalla.
Suomen sisäisessä muutossa vain kuusi maakuntaa sai viime vuonna muuttovoittoa.
Muuttoliiketutkija Timo Aron mukaan Pirkanmaan vetovoimaisuudesta puhuttaessa on syytä puhua etenkin Tampereen vetovoimaisuudesta.
– Tampere on kasvanut 2010-luvulta alkaen joka vuosi huomattavan paljon, ja muuttovoitot ovat olleet määrällisesti ja suhteellisesti vuosi vuodelta erittäin suuria.
Suuret kaupungit vetävät ihmisiä puoleensa niin Suomen sisäisessä muutossa kuin maahanmuutossa. Yksittäisistä kunnista muuttovoittoa saivat määrällisesti eniten Tampere, Espoo ja Turku.
– Ulkomaisen muuttoliikkeen osalta lähes joka kaupungissa on tehty ennätyksiä, Aro sanoo.
Kaikkiaan Suomeen tehtiin viime vuonna ennätykselliset lähes 50 000 maahanmuuttoa. Edellisvuosina maahanmuuttoja on ollut noin 29 000–36 000. Suomen nettomaahanmuutto oli viime vuonna reilut 34 000. Määrä kasvoi ainoastaan EU:n ulkopuolelta tehdyistä maahanmuutoista.
Ulkomailta tulleet muuttovoitot ovat olleet ennätyksellisen suuret kaikissa pääkaupunkiseudun kolmessa suuressa kaupungissa. Samalla kokonaisuudessaan suurimmat muuttotappiot viime vuonna kärsivät kuitenkin Helsinki ja Vantaa.
– Pääkaupunkiseudun tilanne on kaksijakoinen sisäisen ja ulkomaisen muuttoliikkeen osalta, Timo Aro luonnehtii.
Koronakriisin vaikutukset asumiseen näkyivät etenkin pääkaupunkiseudun kaupungeissa muuttotappiona kahtena viime vuotena.
Aron mukaan Espoo toipui koronavuosien aiheuttamasta muuttotappiosta nopeimmin, ja Vantaan kohdalla vaikutukset ovat olleet kaikkein suurimmat. Helsinki on pikkuhiljaa toipumassa sisäisen muuttoliikkeen osalta.
Suhteellisesti muuttovoittoisia vähintään 10 000 asukkaan kuntia olivat viime vuonna esimerkiksi Naantali, Tuusula, Lempäälä ja Nokia. Kaikkia yhdistävä tekijä on sijainti suuren kaupungin läheisyydessä.
Aron mukaan koronavuosien tyypillisin piirre muuttoliikkeissä oli, että suurten kaupunkien kehyskunnat pääsivät todella vahvalle kasvu-uralle, ja muuttovoitot ovat olleet erittäin suuria.
– Kehyskuntien suosion taustalla ovat juuri asuin- ja elinympäristön turvallisuuteen, väljyyteen ja tilaan liittyvät asiat. Samalla suuret kaupungit ovat riittävän lähellä.
Aro arvioi kaupungistumisen ja keskittymisen jatkuvan entuudestaan.
– Erityisesti Tampere, Oulu, Jyväskylä ja niiden kehyskunnat ovat poikkeuksellisen vetovoimaisia.
Muuttotappiollisia maakuntia oli yhteensä 13. Eniten väestöään menettivät muualle Suomeen Etelä-Karjala, Kymenlaakso ja Pohjanmaa.
Ulkomailta Suomeen muuttaneiden suurimmat lähtömaat Venäjän jälkeen viime vuonna olivat Ruotsi, Intia, Viro ja Filippiinit.
Ukrainasta tehtyjä maahanmuuttoja tilastoitiin viime vuonna reilut 1 500. Tilapäisen suojelun nojalla Suomessa olevat ukrainalaiset eivät ole mukana luvussa.
Nettomaahanmuutto EU:n ulkopuolelta oli viime vuonna lähes 30 000, kun se vuonna 2021 oli 15 900. Nettomaahanmuutto EU-maista puolestaan laski 6 300 muutosta 5 000 muuttoon.