Venäläisrahoitteisen ydinvoimalan reaktori käynnistyy tänään Turkissa – Putin ja Erdogan osallistuvat seremoniaan etänä

Turkissa on määrä järjestää tänään seremonia, jossa maan ensimmäiseen rakenteilla olevaan Akkuyun ydinvoimalaan ladataan ydinpolttoainetta. Akkuyun ydinvoimala Etelä-Turkin Mersinissä on lähes kokonaan venäläisyhtiö Rosatomin omistuksessa.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan oli antanut aiemmin ymmärtää, että hän ja Venäjän presidentti Vladimir Putin osallistuisivat tänään yhdessä reaktorin käynnistämisseremoniaan paikan päällä.

Eilen Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov vahvisti kuitenkin, että Putin osallistuu tilaisuuteen virtuaalisesti. Asiasta uutisoi muun muassa Interfax-uutistoimisto.

Turkin hallituksen jakaman alustavan ohjelman mukaan seremonia alkaa kello 13, ja tapahtumassa puhuu myös Kansainvälisen ydinenergiajärjestö IAEA:n pääjohtaja Rafael Grossi – tosin ohjelmasta ei ilmennyt, pitääkö Grossi puheen paikan päällä vai etänä.

Erdogan itse ilmoitti eilen jättävänsä väliin julkiset tilaisuudet äkilliseksi ja ohimeneväksi kuvaillun sairastumisen vuoksi. Erdoganin AK-puolueen varapuheenjohtaja Erkan Kandemir vahvisti eilen illalla Twitterissä, että myös Erdogan osallistuu seremoniaan etänä.

Turkki ja Venäjä sopivat Akkuyun ydinvoimalan rakentamisesta vuonna 2010. Turkin mukaan sen on määrä tuottaa valmistuessaan noin 10 prosenttia maan sähkön tarpeesta.

Toistaiseksi ei ole selvää, milloin ydinvoimala alkaa tuottaa sähköä, mutta ydinvoimauutisista raportoivan VNN-median mukaan sähköntuotannon toivotaan alkavan ensi vuonna.

Turkissa jotkut arvostelijat ovat kuitenkin pitäneet reaktorin käynnistämisseremoniaa ennenaikaisena sen valmistusvaiheeseen nähden ja uskovat, että sitä on kiirehditty toukokuun vaaleja silmälläpitäen.

Viime viikkoina Erdogan onkin kampanjoinut tiiviisti Turkissa toukokuun 14. päivänä pidettävien tärkeiden vaalien vuoksi, jotka uhkaavat hänen parikymmenvuotisen valtakautensa jatkumista. Akkuyun ydinvoimalan polttoaineseremonia oli yksi merkittävimmistä vaalitilaisuuksista.

Kun Erdoganin vointi heikkeni eilen selvästi kesken televisioidun vaalihaastattelun, hän selitti ohjelmassa saaneensa vatsataudin kiivastahtisen kampanjoinnin aikana. Myöhemmin Erdogan kertoi Twitterissä joutuvansa lepäämään lääkärin suosituksesta.

Hän ilmoitti aluksi peruvansa vaaliesiintymisensä kolmessa Turkin kaupungissa, minkä jälkeen tänään hänen ilmoitettiin myös peruneen matkan Mersiniin sekä erään toisen vaaliesiintymisen tällä viikolla Etelä-Turkissa.

Turkin medioiden mukaan Erdogan on perunut myös tämäniltaisen, useilla kanavilla samanaikaisesti esitettävän televisioesiintymisen, jonka oli määrä tavoittaa Euroopassa asuvat turkkilaisäänestäjät.

Erdoganin – kuten Putininkin – terveydentilasta on aina liikkunut paljon huhuja: hänen värittömiä kasvojaan tai heikolta näyttänyttä kävelyään on spekuloitu sosiaalisessa mediassa sekä Turkin harvoissa riippumattomissa tai opposition omistuksessa olevissa medioissa.

Vuodesta toiseen Erdogan on kuitenkin hyvin jaksanut puuttua pienempiinkin, myös tavallisesti presidentin toimivaltaan kuulumattomiin asioihin johtaessaan Turkkia ilman suurempia työtä häiritseviä terveysongelmia.

Turkki on ollut sotilasliitto Naton jäsen jo vuodesta 1952, ja sillä on yksi Naton merkittävimmistä armeijoista. Silti Turkki on pitänyt yhä yllä suhteita Venäjään sen Ukrainassa aloittamasta hyökkäyssodasta huolimatta.

Interfaxin mukaan Erdoganin ja Putinin on määrä ennen seremoniaa keskustella puhelimitse Ukrainasta sekä maiden kahdenvälisistä asioista. Putinin hallinnon on jopa epäilty yrittävän vaikuttaa taustalla Turkin vaaleihin siten, että Erdogan voittaisi vaalit.

Toisaalta Venäjän vastaiset pakotteet eivät sido Turkkia, koska se ei ole EU:n jäsen, vaikka onkin hakijamaa. Venäläiset pääsevät myös matkustamaan Turkkiin viisumivapaasti pitkiksi ajoiksi.

Turkki on yrittänyt tuoda itseään esille rauhanvälittäjän roolissa Ukrainan sodassa ja on tarjoutunut useaan otteeseen välittäjäksi Venäjän ja Ukrainan välille aselevon aikaansaamiseksi. Muutamat neuvotteluyritykset Istanbulissa sodan alkupuolella kuitenkin ajautuivat umpikujaan, eikä uusia neuvotteluja ole tiedossa taistelujen jatkuessa kiivaina erityisesti Itä-Ukrainassa.

Sen sijaan Turkki onnistui YK:n kanssa välittämään Ukrainan ja Venäjän välille merkittävän viljasopimuksen. Sopimuksella mahdollistettiin ukrainalaisen viljan ja elintärkeiden vientituotteiden lähettäminen Mustanmeren satamista sodan aikana.

Venäjä on kuitenkin äskettäin uhannut voivansa vetäytyä viljasopimuksesta, jos venäläisten vientituotteiden rajoituksia ei poisteta.

Toisaalta maiden suhteet ovat monimutkaiset. Syyrian sodassa Venäjä on tukenut presidentti Bashar al-Assadia Iranin kanssa, ja Turkki on sodan alusta asti tukenut näkyvästi kapinallisia ottaen jopa haltuunsa alueita Pohjois-Syyriassa.

Putin on kuitenkin viime aikoina yrittänyt tuoda Erdogania ja Assadia neuvottelupöytään, ja tällä viikolla Turkin puolustusministeri sekä maan korkein tiedusteluviranomainen vierailivat Moskovassa tapaamassa syyrialaisia ja iranilaisia kollegojaan.