"SDP:n keskittämislogiikka on ollut keskisuurille puolueille katkeraa kalkkia" – taktinen äänestäminen jätti jälkensä, katsoivat tutkijat
Sunnuntaina käytyjen eduskuntavaalien suurin yllätys näyttää olleen se, että myös pääministeripuolue SDP onnistui kasvattamaan paikkamääräänsä eduskunnassa ja nousi siten vaalivoittajien joukkoon kolmanneksi suosituimmaksi puolueeksi kokoomuksen ja perussuomalaisten jälkeen.
Suoritus on historiallinen, sillä viimeksi suomalainen pääministeripuolue onnistui kasvattamaan kannatustaan edellisvaaleista 20 vuotta sitten. Silloinkin kyseessä olivat sosiaalidemokraatit Paavo Lipposen johdolla.
Kun äänistä oli sunnuntaina laskettu alle puolet, SDP oli vielä lähes tasoissa kokoomuksen kanssa. Asiaa STT:lle tuolloin kommentoinut Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass piti tilannetta varsin poikkeuksellisena.
– Se, että SDP pääministeripuolueena pystyy olemaan käytännössä katsoen tasoissa suurimman oppositiopuolueen kanssa, on melkoinen operaatio, Wass luonnehti alkuillasta.
Loppuillasta SDP:n sijoitus laski kolmanneksi, mutta puolue sai silti kolme lisäpaikkaa eduskuntaan.
Yliopistotutkija Jenni Karimäki Helsingin yliopistosta arvioi sunnuntaina STT:lle, että SDP:n menestystä selittää osin puheenjohtaja Sanna Marinin henkilökohtainen suosio, mutta myös poikkeuksellinen vaalikausi koronapandemioineen ja Ukrainan sotineen, joiden vuoksi hallituksen suosio oli hänestä poikkeuksellisen korkea.
Karimäen mukaan illan eduskuntavaalituloksessa saattaa olla viitteitä vaalien alla puhutusta taktisesta äänestämisestä. Hallituspohjan muodostamiseen vaikuttavaa, niin sanottua taktista äänestämistä on pitänyt esillä varsinkin SDP vaalien alla.
Wass sanoi, että SDP:n sanoma oli ennen vaaleja se, että mikäli perusporvarivaihtoehto halutaan torpata, ainoa tapa on äänestää demareita. Tämä sanoma näytetään nyt Wassin mukaan aika hyvin sisäistetyn.
– Tämä keskittämislogiikka on ollut keskisuurille puolueille aika katkeraa kalkkia.
Keskusta, vihreät ja vasemmistoliitto kärsivät vaaleissa selvät tappiot.
– Keväthalla näyttää aika pahasti iskeneen vihreisiin. Vasemmistoliittokin on saanut äänten keskittämisestä takkiin, mutta ei niin pahasti kuin vihreät, Wass sanoi alkuillasta ja lisäsi, että vihreiden on vaikea lähteä näistä asetelmista hallitusneuvotteluihin.
Muun muassa vasemmistoliiton Li Andersson arvioi Ylelle sunnuntai-iltana, että taktinen äänestäminen selitti – ainakin osin – puolueen kannatuksen laskua.
Karimäen mukaan tukea tälle antaa se, että vasemmistoliiton ja vihreiden kannatukset jäivät alle viimeaikaisten gallupien ja tason, jota on pidetty puolueiden vakiintuneena kannatuksena.
– He (puheenjohtajat) katsovat, että näiden puolueiden tuloksista osittain maksettiin osin juuri tämän taktisen äänestämisen takia, sanoi Karimäki.
Vaalitulos voi myös hänen mukaansa näkyä tulevan vaalikauden politiikassa SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton välillä varsinkin, jos osa puolueista menee hallitukseen ja osa jää oppositioon.
– Varmasti se oppositiopolitiikka tulee olemaan hyvin kärjekästä. Sieltä, mistä ääniä on todennäköisesti menetetty, niin sieltä niitä yritetään hankkia takaisin.
Hallitustunnustelujen ja -neuvottelujen näkökulmasta kokoomus on pelannut asemansa aika hyvin. Wass arvioi, että heillä on periaatteessa kaikki mahdollisuudet auki. Kokoomus ei ole rankannut ketään pois.
– Kokoomus on tässä se, joka on sateentekijän paikalla. Jos he lähtevät muodostamaan hallitusta, he voivat mennä eri suuntiin ja kilpailuttaa perussuomalaisia ja demareita, Wass sanoi ääntenlaskennan ollessa vielä varsin alkuvaiheessa.
Sen sijaan perussuomalaisilla ja SDP:llä vaihtoehtoja olisi vähemmän.
– Perussuomalaisten ainut tie hallitukseen on löytää kokoomuksen kanssa jonkinnäköinen yhteinen linja. Ja demareilla ei ole oikeastaan muuta suuntaa kuin kokoomus, tutkija totesi.
Vihreiden ja keskustan vaalitappiot voivat tehdä hallitusneuvotteluista vaikeat, arvioi Karimäki.
Eduskuntavaalit voittaneella kokoomuksella on Karimäen mukaan vaalituloksen perusteella kaksi runkoa, jonka pohjalle lähteä rakentamaan hallitusta: toinen on perussuomalaisten kanssa muodostettava porvarihallitus ja toinen on sinipunahallitus vaalikolmosen SDP:n kanssa.
– Ainakin itse uumoilin, että jos keskusta ja vihreät tekevät huonon tuloksen, selkeät vaalitappiot, niiden houkutteleminen hallitukseen voi olla aika vaikeaa. Kumpaakin, riippuen koalitiosta, tarvittaisiin, Karimäki sanoi myöhään sunnuntaina STT:lle, kun ääntenlaskenta oli liki valmis.
Karimäki arvioi, ettei kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon tehtävä hallitusneuvotteluissa tule olemaan helppo. Ukrainassa käytävä sota voi toisaalta aiheuttaa Karimäen mukaan painetta siihen, ettei neuvotteluja voi käydä loputtomiin.
– Pitäisi olla se hallitus, joka on poliittisesti vastuunalainen ja pystyisi tekemään ratkaisuja, jos jotain ilmenee.