Presidentti Niinistö: Nato-jäsenyys ei tee Suomesta itseään isompaa – presidentti varoitti maailman jakautumisesta blokkeihin
Naton jäsenyys tuo tuntuvaa turvaa, mutta kaikenkattava se ei ole, muistuttaa presidentti Sauli Niinistö.
– On myös syytä pitää mielessä, ettei Nato-jäsenyys tee Suomesta itseään isompaa, Niinistö huomautti puheessaan vaalikauden päättäjäisissä.
Niinistön mukaan Nato-jäsenyyden myötä Suomi maksimoi omaa turvallisuuttaan ja vastaa omalta osaltaan liittokunnan turvallisuudesta.
– Tämä ei ole keneltäkään pois. Turvallisuuden ei tarvitse olla nollasummapeliä, presidentti huomautti.
Niinistön mukaan tämä eduskunta jää historiaan Nato-jäsenyyden hakemisesta ja sen hyväksymisestä. Oli äärimmäisen tärkeää, että koko eduskunta sai perusteellisen tiedon ja käsityksen siitä, mitä kyseinen askel tarkoittaa.
– Ja että se askel yhdessä otettiin.
Eduskunta teki presidentin mukaan oman osuutensa Nato-jäsenyyden eteen, ja uusi eduskunta päässee aloittamaan työnsä Naton jäsenmaassa.
Niinistön mukaan nyt eletään geopoliittisesti arvaamatonta, vaarallistakin aikaa, kouriintuntuvimpana esimerkkinä Venäjän yli vuoden jatkunut hyökkäyssota Ukrainassa.
Näissä oloissa on Niinistön mukaan ensiarvoisen tärkeää, että keskenään samaan tapaan ajattelevat demokratiat pitävät tiivistä yhteyttä.
Läntisen yhtenäisyyden ei saa antaa kuitenkaan johtaa illuusioihin, presidentti painotti. Tunne omien käsitysten ja kykyjen ylivertaisuudesta voi hänen mukaansa johtaa harhaan.
– Vaikkapa pitämään selviönä, että muut seuraavat omaa malliamme. Meitä, joita läntiseksi yhteisöksi kutsutaan, voi olla ehkä muutama miljardi ihmistä. Mutta entä ne muut miljardit ihmiset? Miten suhde heihin rakentuu?
Niinistön mukaan maailman malli on muuntumassa.
– Emme vielä tiedä, millaiseen asentoon Yhdysvaltojen ja Kiinan keskinäinen suhde asettuu. Selvää on, ettemme voi tyystin välttyä suurvaltojen ristiriidoilta. Mutta maailman jyrkkä jakautuminen blokkeihin ei voi olla kenenkään etu. Avoimesta blokkien välisestä yhteenotosta puhumattakaan.
Liennytystä on Niinistön mukaan haettava siitä mikä yhdistää.
– Elämme kaikki yhdellä ja samalla planeetalla. Jos ilmastonmuutos ja luontokato karkaavat käsistä, kukaan ei voita. Se on meiltä kaikilta pois.
Presidentin mukaan Euroopassa käytävä täysimittainen sota on kovettanut sekä mieliä että kieliä.
– Lujuutta toki tarvitsemmekin. Tuen Ukrainalle on jatkuttava. Niin myös oman puolustuskykymme määrätietoisen vahvistamisen ja turvaamisen.
Pehmeyteen ei tällaisena aikana ole Niinistön mukaan varaa, mutta kovuus ei saisi kuitenkaan muodostua itsetarkoitukseksi.
– Oikeutettu taistelu pahaa vastaan ei saa muuttaa meitä pahan kaltaiseksi. Rauhantahtoisuus ja sovittelu – nämä sanat eivät tällä hetkellä ole kansainvälisissä suhteissa suosiossa. Naiiveja emme tietenkään saa olla. Mutta eikö rauhan tilan maailmassa pitäisi kuitenkin olla tavoitteena?
Niinistö korosti, ettei tarkoita mitään äkillistä ratkaisua sotaan Ukrainassa. Hänen mukaansa on syytä varautua siihen, että Ukrainan puolustustaistelu jatkuu vielä pitkään.
– Oikeudenmukainen rauha siellä voi olla vain sellainen, jonka Ukraina itse kokee oikeutetuksi. Tuon rauhan kestävyys on aikanaan kansainvälisen yhteisön taattava. Sitä rauhaa ei vain vielä ole näköpiirissä.
Presidentti otti kantaa myös käynnissä olevaan vaalikampanjaan, jota hän luonnehti kiihkeäksi ja kärjekkääksikin.
– Ehkä se kuuluu tähän aikaan. Mutta monipuoluejärjestelmässä on hyvä pitää mielissä, ettei yksin, kaksin, tuskin kolmisinkaan muodosteta tarvittavaa, vahvaa hallitusta, hän muistutti.
Niinistö huomautti, että juuri tässä ajassa on erityisen tärkeä varmistaa valmius nopeaan yhteistyöhön heti eduskuntakauden alettua, jo ennen hallituksen muodostamista.
– Siksi sovinnon siemen kannattaa säilyttää.
Niinistön mukaan demokratian ydintä on myös vaalirauhan kunnioittaminen.
– Vihanpito, uhkailu tai väkivalta leimaavat ja alentavat vain tekijänsä, presidentti muistutti.
Korjaus klo 14.41 2. kpl: vaalikauden, ei valtiopäivien päättäjäisissä.