Ukrainan armeijan komentaja ennustaa: Venäjän katse kääntyy Baltiaan
Venäläiset eivät hylkää tavoitettaan palauttaa suurvalta-asemansa. Kun katsoo historiaa, Venäjä ei ole koskaan luopunut suunnitelmistaan valloittaa. Se on aina aloittanut sotia ja sekaantunut muiden maiden asioihin.
Näin toteaa yksi Ukrainan arvostetuimmista sotilaista, komentaja Leonid Hoda Viron yleisradioyhtiö ERR:n haastattelussa.
– Toivon, että olen väärässä, mutta luulen Venäjän kääntävän katseensa Baltiaan ennemmin tai myöhemmin. Lisäksi uskon, että Venäjä miehittää Valko-Venäjän lähitulevaisuudessa. Se on vain ajan kysymys, ehkä kuuden kuukauden sisällä. Meidän tulee varautua pahimpaan ja pitää yhtä, Hoda varoittaa.
Hodalle myönnettiin Ukrainan korkein arvomerkki viime vuoden maaliskuussa vain muutamia viikkoja sodan alkamisen jälkeen.
Hodan johtama prikaati puolusti onnistuneesti Tšernihivin kaupunkia, joka sijaitsee lähellä Valko-Venäjän rajaa.
Tällä hetkellä samat joukot taistelevat Donbasissa.
Komentaja Hoda kehottaa suhtautumaan vakavasti Venäjän kykyyn värvätä rintamalle satoja tuhansia uusia sotilaita. Näin siitäkin huolimatta, että monet länsimaiset asiantuntijat ovat leimanneet tuoreet joukot heikosti koulutetuiksi ja puutteellisesti aseistetuiksi.
– Tarkastellaanpa mobilisaatiota realistisesti. Armeijaan lähetetään kaveri, joka vielä eilen ajoi taksia. Hänelle annetaan rynnäkkökivääri, hänet lähetetään etulinjaan ja hän kuolee. Mutta entä jos etulinjaan lähetetään tuhat taksikuskia? Taisteluista hengissä selviävistä sadasta kaverista tulee parissa kuukaudessa kunnon sotilaita. Venäjällä on noin 150 miljoonaa ihmistä, joista noin 30–40 miljoonaa voi taistella.
– Emme voi olla varmoja siitä, että pystymme voittamaan heidät kaikki. Mekään emme ole kuolemattomia, emme ole terminaattoreita. Ihmiset väsyvät henkisesti ja fyysisesti. Sota kuluttaa meitä. Uskon, että Venäjä valmistelee uusia reservejä, ja niin mekin – tietenkin.
Hoda toivottaa länsimaiset panssarivaunut ilolla vastaan.
– Mitä aiemmin havaitset vihollisen ja pääset tulittamaan, sitä paremmat ovat selviytymisen mahdollisuudet. Jos meidän nykyisten tankkiemme tehokas kantomatka on 2–2,5 kilometriä, länsimaiset tankit voivat ampua 4–4,5 kilometrin päähän.