Raportti: Kolmasosa Keniaan lahjoitetuista käytetyistä vaatteista on "valeasuista muovijätettä"

Kehitysyhteistyö

Kolmasosa Keniaan vuonna 2021 viedyistä käytetyistä vaatteista oli ”muovijätettä valeasussa”, sanoo hollantilainen Changing Markets Foundation torstaina julkaisemassaan raportissa. Selvityksen mukaan lahjoitetut vaatteet aiheuttavat paikallisille moninaisia ympäristö- ja terveysongelmia.

Vuosittain tonneittain lahjoitettuja vaatteita lähetetään kehitysmaihin, mutta arviolta noin 30 prosenttia niistä päätyy kaatopaikoille tai paikallisille markkinoille mahdollisesti tukahduttamaan paikallista tuotantoa.

Hollantilaissäätiön raportin mukaan Keniaan lähetetään noin 900 miljoonaa käytettyä vaatekappaletta joka vuosi. Merkittävä osa vaatteista on tehty polyesterista tai muista öljypohjaisista materiaaleista ja on niin huonossa kunnossa, ettei niitä voi lahjoittaa eteenpäin.

Kelvottomat vaatteet saattavat päätyä palamaan pääkaupunki Nairobin lähellä oleville kaatopaikoille, joissa ne altistavat roskia keräävät ihmiset myrkyllisille kaasuille. Tonneittain tekstiilejä kulkeutuu myös vesistöihin, joissa ne hajoavat mikrokuiduiksi ja päätyvät vesieläinten elimistöön.

– Useampi kuin yksi kolmesta Keniaan lähetetystä lahjoitetusta vaatteesta on muovijätettä valeasussa ja merkittävä tekijä maan myrkyllisen muovijätteen määrässä, raportissa lukee.

Tutkimus perustuu tullin tietoihin sekä kansalaisjärjestö Wildlightin ja aktivistiryhmä Clean Up Kenyan kenttätyöhön ja kymmeniin haastatteluihin. Raportin mukaan osa vaatteista oli oksennuksesta tahraantuneita tai pahoin vahingoittuneita.

Kenialaiskauppiaat ovat kertoneet, että lahjoitusten joukossa on ollut muun muassa pikaruokaravintola McDonald’sin työasu, jossa nimikyltti oli vielä paikallaan. Valokuvattuna oli Marks & Spencerin vaate, johon oli merkitty ohje kierrättää vaate avustusjärjestö Oxfamille mutta joka poltettiin maapähkinöiden paahtamiseksi.

Joillekin vaatteille ei ole minkäänlaista käyttöä Kenian ilmastossa.

– Olen nähnyt ihmisten avaavan paaleja, joissa on hiihtovarusteita ja talvivaatteita. Suurimmalle osalle kenialaisista ne ovat hyödyttömiä, sanoo Kenian Clean Up -järjestön perustaja Betterman Simidi Musasia uutistoimisto AFP:lle.

Raportissa arvioidaan, että 20–50 prosenttia lahjoitetuista vaatteista ei ole riittävän hyväkuntoista paikallisilla kirpputoreilla myytäviksi.

Käyttökelvottomat vaatteet otetaan käyttöön puhdistusliinoina teollisuudessa tai halpana polttoaineena maapähkinöiden paahtamiseen. Osa päätyy jokeen tai lojumaan torille, ja osa lähetetään valtaville muovin hautausmaille pääkaupungin ulkopuolelle.

Useat roskia kaatopaikalla keräävät ovat kertoneet raportin tekijöille kärsivänsä hengitysongelmista ja astmasta hengitettyään palavaa muovia.

Musasia sanoo AFP:lle, että ongelmaa voitaisiin ehkäistä paremmalla lajittelulla lähtömaassa sen sijaan, että tavaraa lähetetään sokeasti eteenpäin.

Asiantuntijat sanovat, että vaatejäteongelmaa pahentaa rikkaiden maiden pikamuotibuumi. Monia usein synteettisistä kuiduista valmistettuja vaatteita käytetään vain muutaman kerran ennen kuin niistä hankkiudutaan eroon.

Raportissa vaaditaan myrkyttömien ja kestävien materiaalien käyttöä tekstiilien valmistuksessa sekä nykyistä laajempaa tuottajavastuuta.

– Globaali pohjoinen käyttää käytettyjen vaatteiden myyntiä paineenpoistoventtiilinä hoitaessaan pikamuodin valtavaa jäteongelmaa, raportissa lukee.