Panssarilaivojakin pidempi Matti Kurki näytti Suomen lippua maailman merillä – brittifregatti rakennettiin Japanin höyhentämiseen, päätyi Suomeen koululaivaksi
Suomen laivastohistorian pisimmän sotalaivan nimeäminen voi olla pubivisassa yllättävänkin kimurantti rasti.
Tittelin vievät valmistuessaan kymmenen metrin kaulalla Merivoimien tilaamat uudet Pohjanmaa-luokan korvetit ja moni raapustaisi lappuun kuuluisien panssarilaivojen Väinämöisen ja Ilmarisen nimet. Koululaiva Suomen Joutsenellekin saattaisi löytyä kannatusta.
Hyviä vastauksia, mutta osuvat silti piirun verran harhaan. Pisimmän sotalaivan titteli menee entiselle laivaston koululaivalle, 94-metriselle ja 1580-tonniselle fregatti Matti Kurjelle. Ero Suomen Joutseneen jää tosin vain 20 senttiin ja panssarilaivoihin nähden metriin. Muissa mitoissaan panssarilaivat vievät tosin voiton.
Suurvallan laivastossa alle satametrinen fregatti on vielä pieni alus, mutta Suomen vaatimattomissa 1960-luvun alun merivoimissa Matti Kurki oli omassa luokassaan. Lähes yhtä suuria olivat tosin Neuvostoliitosta 1964 hankitut Riga-luokan saattajat Hämeenmaa ja Uusimaa.
Kansantarujen pirkkalaispäällikön mukaan Suomessa nimetty Bay-luokan ilmatorjuntafregatti HMS Porlock Bay tilattiin vuonna 1944 Kuninkaalliselle laivastolle, koska taisteluissa Japania vastaan tarvittiin ilmatorjuntakykyisiä saattajia.
Alus ei kuitenkaan ehtinyt toiseen maailmansotaan. Se laskettiin vesille 14. kesäkuuta 1945 ja valmistui 8. maaliskuuta 1946. Valmistuttuaan alus palveli muun muassa Karibian alueella.
Kun Länsi-Intian alue katsottiin poliittisesti vakaaksi, laivaston läsnäolo alueella kävi tarpeettomaksi. Porlock Bay siirrettiin kalastuksenvalvontalaivueeseen ja sieltä alkuvuodesta 1949 reservilaivastoon Devonportiin.
Koululaiva Suomen Joutsenelle väliaikaista korvaajaa etsittäessä parhaaksi vaihtoehdoksi seuloutui brittien tarjoama HMS Porlock Bay. Fregatin voimanlähteinä toimi kaksi 2750 hevosvoiman mäntähöyrykonetta, joilla alus saavutti koeajoissa 19,5 solmun nopeuden. Aluksen heikkoudeksi todettiin muun muassa jääkelpoisuuden puute.
Polttoainesäiliöiden 724 tonnin öljyvarat mahdollistivat edestakaisen Atlantin ylityksen ilman tankkausta. Miehistöä aluksella oli normaalisti 140 henkeä.
Aluksessa oli pääaseina kaksi 102 mm:n kaksoistykkiä, ilmatorjuntaa varten kaksi kaksiputkista 40 mm:n Bofors -tykkiä, Hedgehog-syvyysammusheitin, neljä syvyyspomminheitintä ja kaksi syvyyspommikiskoa.
Tulenjohtojärjestelmän brittiläiset mittayksiköt tiesivät päällystölle ja miehistölle ylimääräistä puuhaa muuntotaulukoiden ja laskutikkujen parissa. Suomalaiset vakioammuksetkaan eivät sopineet aluksen tykkeihin, mutta ammustoimituksista luvattiin huolehtia ja ammuksia jäi lopulta ylikin.
Komentaja Matts Wikbergin johtama suomalainen miehistö haki aluksen uuteen kotimaahan 19. huhtikuuta 1962. Lehdistö seurasi operaatiota tarkasti, Apu-lehti sai jopa toimittajan ja kuvaajan mukaan matkalle.
Vastaanotto kotisatamassa Turun Pansiossa oli juhlava vastaanottajineen, soittokuntineen ja omaisineen. Helsingissä järjestettiin nelipäiväinen laivan esittely poliittiselle ja puolustusvoimien johdolle, varuskunnan upseeristolle ja yleisölle.
Alus jatkoi edeltäjänsä Suomen Joutsenen perinnettä maailmanlaajuisilla koulutuspurjehduksillaan. Enää ei kuitenkaan kierretty Kap Hornia eikä ajettu Panaman kanavasta, vaan kaukaisimmat purjehdukset suuntautuivat vuonna 1963 Sevastopoliin ja vuonna 1967 Kanadan Halifaxiin. Suomen Joutsenen mukana useilla matkoilla ollutta suomalaista vientinäyttelyä ei enää otettu matkoille mukaan.
Matti Kurki teki Suomen lipun alla yhteensä 16 pitkää ulkomaanmatkaa. Alus kävi kahdeksan kertaa Tanskassa, Neuvostoliitossa ja Englannissa neljä kertaa, Puolassa, Norjassa ja Ruotsissa kolme kertaa, Ranskassa kahdesti ja kerran Islannissa, Hollannissa, Maltalla, Yhdysvalloissa, Kanadassa, Italiassa ja Turkissa.
Vuoden 1974 jälkeen Matti Kurkea ei enää käytetty purjehtivana koululaivana. Alus palveli Suomenlinnassa Merisotakoulun kiinteänä harjoitusaluksena ja kurssien majoitustilana. Päätös laivan romuttamisesta tehtiin vuonna 1975.
Viimeiset kuukautensa vuonna 1976 Matti Kurki vietti Upinniemessä, jossa laivasta pelastettiin muun muassa upseerimessin kalusto Merisotakouluun. Yksi aluksen potkureista ja ankkurit ketjuineen sijoitettiin Upinniemeen muistomerkeiksi.
Laivan hylkäys ja romuttaminen herättivät suurenkin yleisön mielenkiintoa ja media noteerasi tapahtuman muun muassa televisio-ohjelmalla.
Matti Kurjella palvelleet upseerit, aliupseerit, värvätyt ja asevelvolliset ovat muodostaneet laivastokillan alaisuuteen oman perinneyhdistyksen ”Matti Kurjen purjehtijat” vaalimaan vanhan aluksensa muistoa ja perinteitä.
Porlock Bayn ja Matti Kurjen veteraanit ovat pitäneet muutaman kerran myös yhteisiä kokouksia Britanniassa ja Suomessa. Matti Kurjen koululaivana korvasi vuonna 1979 valmistunut miinalaiva Pohjanmaa, joka poistui käytöstä vuonna 2015.