EU:n ympäristöministerit kokoustavat kiistellystä ennallistamisesta
Euroopan unionin jäsenmaiden ympäristöministerit kokoontuvat tiistaina käymään periaatekeskustelua Suomessa kuohuttaneesta luonnon ennallistamisesta. EU-komission asetusehdotus on tuottanut syksyn aikana kirpeää poliittista debattia yli hallitus–oppositio-rajojen, koska osa kansanedustajista on pelännyt asetuksen tuovan suhteettomat kustannukset.
Ympäristöministeri Maria Ohisalo (vihr.) edustaa Suomea Brysselissä. Hänen tehtävänsä on ajaa sääntelyyn eduskunnan suuren valiokunnan haluamia muutoksia, joissa vaaditaan kansallisen metsäpolitiikan huomioimista ja Suomen kustannusten merkittävää kohtuullistamista.
Asetuksen tavoitteena on luonnon tilan parantaminen muun muassa tukkimalla suo-ojia, palauttamalla joki- ja purouomia kohti luonnontilaa, elvyttämällä laidunnusta perinteisesti käytössä olleilla alueilla ja poistamalla kuusia lehdoista.
Versovan sääntelyn seuraukset Suomelle ovat kaikkea muuta kuin selvät, vaikka kotimaista keskustelua ovat dominoineet pelot Brysselin tarjoamasta maksajan roolista. On epävarmaa, millaiset vaikutukset asetus lopulta toisi komission ehdottamassa muodossa.
Ympäristöministerit puhuvat kokouksessaan ehdotuksen kunnianhimosta ja aikataulusta sekä niin sanotusta heikentymättömyysvelvoitteesta.
Velvoite tarkoittaa, että yksikään luontotyyppi ei saisi heiketä asetuksen jälkeen. Suomi haluaisi joustavuutta tähän, jotta jonkin luontotyypin heiketessä sen voisi korvata vastaavalla parannuksella toisessa.
Erityisen railakasta keskustelua poliitikot ovat käyneet kotimaassa siitä, että 70 vuoden aikana tapahtuneet menetykset pitäisi huomioida ennallistettavan alan määrittelyssä. On syntynyt huolta, että vertailuajankohdan seurauksena asetuksesta voi tulla Suomelle epäedullinen moniin maihin verrattuna.
Aika ajoin poliitikkojen puheista on saanut käsityksen, että EU-komissio haluaa palauttaa Suomen vuoteen 1952.
Näin saattoi käydä esimerkiksi kansanedustaja Janne Sankelon pitämässä kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa marraskuussa, kun oppositio haastoi välikysymyksellä hallituksen EU-politiikan hoitamisesta.
– Kokoomuksen eduskuntaryhmä arvostaa vuoden 1952 merkkitapahtumia, raivaajasukupolven työtä ja Ilo-hevosen työpanosta suomalaisen ruuantuotannon ja metsätalouden kehittämisessä. Emme kuitenkaan näe järkevänä, että nykyaikaista suomalaista maa- ja metsätaloutta voitaisiin Euroopan unionin ennallistamisasetuksen hengen mukaisesti palauttaa vertailuvuoden 1952 tasolle, Sankelo lausui ryhmänsä puheenvuorossa.
Komission ehdotuksessa viittaus 70 vuoden takaiseen tilaan on ollut yksi neljästä elementistä, joiden on haluttu vaikuttavan ennallistettavan alan määrittelemiseen. Muita ovat olleet luontotyyppien kokonaisala, huonossa kunnossa olevien luontotyyppien määrä sekä alueet, jotka ovat kaikkein olennaisimpia kadonneiden luontotyyppien palauttamiseksi.
On mahdollista, että ympäristöministerien kokouksessa viittaus 70 vuoden takaisiin menetyksiin putoaa kokonaan pois EU:n neuvoston havittelemasta lopputuloksesta.
Ennallistaminen kuuluu joukkoon toimenpiteitä, joilla unioni pyrkii pysäyttämään luontokadon ja kääntämään luonnon monimuotoisuuden kehittymisen myönteiseksi vuoteen 2030 mennessä.
Odotuksena on, että Euroopan parlamentti saisi muodostettua kantansa ensi keväänä ja EU-instituutiot pääsisivät hiomaan yhteistä näkemystään asetuksesta ensi vuoden syksyllä.
Maailman ympäristöministerien COP15-luontokatokokouksessa Kanadan Montrealissa hyväksyttiin maanantaina sopimus, jolla on tarkoitus kääntää suunta pois ympäristön tuhoutumisesta. YK:n maailmanlaajuisessa sopimuksessa maat sitoutuvat suojelemaan 30 prosenttia planeetan maa- ja vesialueista vuoteen 2030 mennessä.