EU:n ympäristökomissaari: Luontokatoa koskevan asetuksen kulut Suomelle jäävät komission arviota alemmaksi
Ympäristökomissaari Virginijus Sinkevicius uskoo, että luontokatoa koskevan EU-asetuksen todelliset kustannukset Suomelle jäävät ehdotusta alhaisemmaksi.
– Olen täysin varma asiasta, hän sanoi STT:n haastattelussa torstaina Helsingissä.
Niin sanotun ennallistamisasetuksen vuosikustannusten arvioitiin Euroopan komission ehdotuksessa olevan Suomelle noin 930 miljoonaa euroa. Luku olisi unionin kolmanneksi suurin ja suhteellisesti suurin.
Suomi haluaa alentaa merkittävästi kustannuksia, joita asetuksesta aiheutuisi.
– Jos lukemaa tarkastelee irrallaan asiayhteydestä, se voi todellakin tuntua pelottavalta, mutta se ei oikeastaan vastaa oikeaa kustannusta, joka tiedetään vasta kun Suomi tekee suunnitelmansa ja esittelee sen, hän sanoo.
Sinkeviciuksen mukaan lopullisiin kuluihin myös vaikuttaa, millaisiin elinympäristöihin ja alueisiin ennallistamistoimet kohdistuvat.
Hän korostaa, että myös muulla EU-lainsäädännöllä voi olla vastaavanlaisia päämääriä kuin ennallistamisasetuksella. Siten toimissa on päällekkäisyyttä, joka sekin osaltaan alentaa kustannuksia.
Sinkevicius osallistui Suomessa Nuuksiossa järjestettyyn Into the Woods -tapahtumaan, jossa oli paikalla myös Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen.
Suomessa on käyty kiivasta keskustelua siitä, koskettaako asetus kansalliseen päätösvaltaan kuuluvaa metsäpolitiikkaa kohtuuttomasti.
– Komissiolla ei ole sananvaltaa jäsenmaittensa metsänkäyttöön, Sinkevicius korostaa.
Komissio julkaisi ehdotuksen ennallistamisasetukseksi kesäkuussa. Ehdotettu asetus tähtää osaltaan luontokadon pysäyttämiseen. Asetusehdotuksen perusteella jäsenmaiden tulisi ennallistaa tai palauttaa luontoarvoja kaikissa elinympäristöissä.
Sinkeviciuksen mukaan jäsenmaat ovat suhtautuneet ennallistamisasetukseen yleisesti hyvin myönteisesti, aluksi myös Suomessa.
– Yhtäkkiä lämpötila suomalaisessa keskustelussa kuumeni.
Hän arvioi sen kuuluvan politiikkaan, että mitä lähemmäs eduskuntavaaleja tullaan, sitä kriittisemmäksi keskustelu muuttuu.
Von der Leyen kertoi aamupäivän tiedotustilaisuudessa, että kustannusten arviointiin komission ehdotuksessa vaikutti se, että esimerkiksi Suomen kohdalla tiedot alueiden kunnosta eivät olleet kattavia.
Hän arvioi, että ennallistamiseen voisi käyttää EU-rahaa. Hänen mukaansa koko Euroopan tasolla metsiin voitaisiin laittaa vuosittain rahaa noin 6–8 miljardia euroa.
Suomessa hallitus on ilmoittanut kannattavansa asetuksen tavoitteita ja velvoitteita luontokadon pysäyttämiseksi, mutta esittää asetukseen muutoksia. Suomen linjan asetuksesta päättää lopulta eduskunnan suuri valiokunta.
Von der Leyen muistutti, että EU:ssa ehdotusta käsitellään parlamentin, neuvoston ja komission edustajien välisissä kolmikantaneuvotteluissa, joissa ehdotuksiin yleensä tehdään aina muutoksia.
– On tärkeää, että meillä on yhteinen päämäärä taistella ilmastonmuutosta vastaan, siitä on sovittu Euroopan unionissa. Osana tätä on biodiversiteetin (biologinen monimuotoisuus) säilyttäminen ja terveet metsät.