Poliisi: True crime voi ruokkia rikollisen elämäntavan hyväksyntää ja pahentaa katujengi-ilmiötä
Poliisin näkökulmasta pelkkä kovempien rangaistusten vaatiminen tai poliisin toiminta ylipäätään ei ole ratkaisu katujengirikollisuuteen, kirjoittaa Poliisihallituksen johtaja Sanna Heikinheimo blogissa.
Tekstissä korostetaan myös, että vaikka pääosin pääkaupunkiseudulla toimivaan noin kymmeneen katujengiin kytkeytyvistä henkilöistä useimmilla on maahanmuuttajatausta, se ei ole avoin kutsu maahanmuuttajavastaiseen keskusteluun.
– Katujengeiksi tunnistettavat ryhmät leimaantuvat tiettyihin kaupunginosiin, huumekauppaan ja muuhun vakavaan rikollisuuteen, johon liittyvät myös jengien väliset väkivallanteot. Katujengeissä on kuitenkin kyse eri ilmiöstä kuin niin ikään paljon julkisuutta saaneissa alaikäisten toisiinsa kohdistamissa rikoksissa, blogissa todetaan.
Sekin tulee tekstin mukaan syytä muistaa, että erilaisia yhteen ottavia nuorisoporukoita on ollut aina; ilmiö ei ole sinänsä uusi. Yhteiskunnallista keskustelua asiasta on kuitenkin syytä pitää yllä.
Poliisin mukaan nyt toimivissa katujengeissä vaikuttaa arviolta ainakin sata ihmistä. Jengiläiset ovat pääosin nuoria aikuisia, vaikka mukana on myös joitain alaikäisiä. Katujengi-ilmiö näyttää nostavan päätään pk-seudun ohella muissa Suomen muissa suuremmissa kaupungeissa, ja kansainvälisiäkin yhteyksiä on tunnistettu.
Poliisin tiedossa on, että moni katujengiläiseksi identifioituva on nuorempana ollut viranomaisten moniammatillisen ennaltaehkäisevän toiminnan kohteena. Kehitys on siis lähtenyt huonoon suuntaan jo nuorena, eikä puuttuminen ole tuonut toivottua tulosta.
– Mikä menee vikaan, kun rikollisen elämäntavan houkuttamat ja rikollisuuden pariin ajautuvat nuoret ja nuoret aikuiset eivät luota yhteiskuntaan eivätkä sen toimijoihin, etenkään viranomaisiin? blogissa kysytään.
Katujengikeskustelun yhteydessä mainitaan yhä useammin gangsta-rap -musiikki ja rikollisen, ylelliseltä vaikuttavan elämäntavan ihannointi. Poliisia huolestuttaa kuitenkin, että vastaava ajatusmaailma tavoittaa mitä ilmeisimmin katujengejä laajemmankin yleisön.
– Yhä useammin ihailevaa julkisuutta, esimerkiksi oman tv-sarjan, saa rikollisella elämäntavalla. True crime on populaarikulttuurin keskeistä tarjontaa. Rikostorjunnan näkökulmasta on kohtalonkysymys, millaiseen suuntaan yhteiskunnan arvot liikkuvat ja tuleeko rikollisen elämäntavan ihannoimisesta aiempaa hyväksyttävämpää.
Tekstissä korostetaan, että moni katujengien johtohahmoista istuu parhaillaan erimittaisia tuomioita rikoksistaan. Riittävien toimivaltuuksien, resurssien ja työkalujen määrä on välttämätön, mutta tehokaskaan esitutkinta, kiinnijäämisriski tai ankarat tuomiot eivät lopeta katujengien toimintaa.
Kun asiat ovat päätyneet siihen pisteeseen, että poliisi on kiinteästi mukana elämässä, osan kohdalla voi olla jo liian myöhäistä.
– Oikea kysymys on, kuinka pystytään riittävän ajoissa näyttämään, että rikolliselle elämäntavalle on kilpaileva vaihtoehto, joka kannattaa valita? Kenenkään pikkulapsen toiveammatti ei ole tulla rikolliseksi. On löydettävä ratkaisu siihen, mikä menee vikaan, että nuorella aikuisella siitä tulee sellainen, poliisijohtaja Heikinheimo päättää.