Yksi ainoa kivi paljasti kadonneen maailman 200 vuotta sitten – Britit omivat ranskalaisten löydön melkein heti, löytömaa vaatinut palautusta myöhemmin
Ilman Napoleon Bonaparten sotaretkiä muinainen Egypti olisi ehkä edelleenkin tulkitsematon arvoitus ihmiskunnalle.
Vuonna 1799 Napoleonin Egyptin-sotaretkellä sotilaat purkivat asuntoja linnoituksia varten. Erään talon rakenteena oli kummallinen musta kivi.
Löytäjä, luutnantti Pierre François Xavier Bouchard tajusi kiven arvon ja tiedotti heti Ranskan Egypti-instituutti Institut d’Égypteniä.
Ranskalaisten tuli hävityn taistelun jälkeisen sopimuksen mukaisesti luovuttaa muinaislöytönsä briteille. Vuodesta 1802 alkaen kivi onkin ollut British Museum-museon kokoelmissa. Ranskalaiset toki tallensivat tarkasti tietoonsa, millaisia merkkejä kiveen oli kaiverrettu.
Löytökaupunkinsa mukaan Rosettan kiveksi nimetyn muinaisjäännöksen löytyminen oli merkittävä käänne muinaisen Egyptin tutkimuksessa, sillä se avasi muinaisen Egyptin hieroglyfit ja kielen tutkijoille. Tätä ennen hieroglyfejä ei oltu kyetty tulkitsemaan.
Kivessä luki sama teksti kolmella eri tavalla. Pääosassa on muinaiskreikan kieli, ja kaksi muuta tekstiä ovat muinaisegyptiä, toinen hieroglyfeillä ja toinen demoottisella kirjoitustavalla laadittuna.
Avainasemassa oli tutkijoille ennestään tuttu kreikka, joka auttoi selvittämään egyptinkielisten merkintöjen salaisuuksia.
Meni kuitenkin vuoteen 1822, että hieroglyfien merkitys saatiin lopullisesti tulkittua. Ranskalainen egyptologi Jean-François Champollion käytti apunaan koptin kielen taitoaan, ja tajusi, että hieroglyfeihin on tallennettu muinaisen egyptin äänteitä. Tämän pohjalta Champollion sai paljastettua muinaisen egyptin kielen ja Egyptin kulttuurin salat. Hänen katsotaan täten luoneen modernin egyptologian.
Champollion pystyi näin laatimaan myös egyptin kieliopin ja sanakirjan. Työ jäi kuitenkin kesken, kun tutkija kuoli vuonna 1832 41-vuotiaana. Egyptin kieltä käsittelevä teos julkaistiin kuitenkin postuumisti.
Rosettan kivessä luki erinäisiä säädöksiä, jotka asetettiin faarao Ptolemaios V:n valtaannousun vuosipäivänä 27. maaliskuuta 196 eaa. Papistolle ja kansalle myönnettiin verohelpotuksia, sotilaille ja temppeleihin annettiin lahjoituksia.
Rosettan kiveä käytetään terminä myös vertauskuvana, kun tarkoitetaan jotakin yksittäistä palasta, jonka avulla jokin ongelma lähtee ratkeamaan.
Egypti on myöhemmin vaatinut Britanniaan jäänyttä kiveä palautettavaksi alkuperämaahansa.