Tutkijat: Jos Venäjä saa Etelä-Ukrainan haltuunsa, se voi tietää huonoja uutisia myös epävakaalle Moldovalle

Ulkomaat

Piskuinen Moldova nousi viime keväänä otsikoihin, kun Ukrainan sodan pelättiin läikkyvän myös sen hauraaseen naapurimaahan.

Huolta herätti etenkin maan Venäjä-myönteinen separatistialue Transnistria, jossa sijaitsee venäläisjoukkoja ja jonka kansasta merkittävä osa sympatisoi Venäjää.

Keväällä Transnistrian viranomaiset kertoivat useista aseellisista iskuista, joiden tekijät jäivät epäselviksi. Syyllisiksi on julkisuudessa väitetty niin Ukrainaa, Venäjää, Transnistriaa kuin Moldovaakin.

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin Moldovan kenttätoimiston suomalainen varapäällikkö Antti Karttunen kertoo STT:lle puhelimitse Moldovasta, että keväällä maassa vallitsi jonkinlainen paniikkitunnelma. Osa ihmisistä myös pohti ääneen, pitäisikö maasta lähteä pakosalle.

–  Sellainen mieliala on ehkä hälventynyt, mutta ei huoli ole kokonaan poistunut, hän sanoo.

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Ryhor Nizhnikau sanoo STT:lle, että Moldovan tilanne on edelleen hauras. Maan hallitus on epäsuosittu, ja Ukrainan sota on horjuttanut Euroopan köyhimpiin kuuluvan maan taloutta entisestään.

–  Moldovassa tapahtuu nyt paljon, hän aloittaa.

–  Moldovan hallitus on joutunut epäsuosioon johtuen maan sosiaalisesta ja taloudellisesta tilanteesta. Maassa on kärsitty 30 prosentin inflaatiosta, ja lisäksi sähkön ja kaasun hinnat ovat nousseet, Nizhnikau luettelee ongelmia.

Vaikka Moldovan Eurooppa-mielisen presidentin Maia Sandun ja hänen hallituksensa suosio on heikentynyt, ei oppositiokaan ole kovin vahvoilla.

–  Maan oppositio on tällä hetkellä heikossa jamassa. Tärkeimpien oppositiopuolueiden keskeiset hahmot ovat rikostutkinnan keskellä, kuten ex-presidentti Igor Dodon, Nizhnikau sanoo.

Venäjä-mielistä Dodonia epäillään korruptioon liittyvissä syytteistä, kertoi muun muassa Deutsche Welle toukokuussa.

Samaan aikaan gallupit osoittavat, että sotaa enemmän ihmisiä painavat arkiset huolet.

–  Moldovalaisia huolettavat nyt enemmän talous ja toimeentulo kuin se, että sota leviäisi maahan, Nizhnikau sanoo.

Myös Karttusen mukaan ihmisiä huolettavat arkipäivän asiat, kuten inflaation laukkaaminen. Sota on myös välillisesti vaikuttanut vuokrien hinnan hurjaan nousuun.

–  Moldovaan on tullut paljon pakolaisia Ukrainasta, ja tämän myötä ulkomaalaisia avustusjärjestöjä. He kaikki tarvitsevat asuntoja, ja tämä uusi asuntojen kysyntä on kasvattanut hintoja suhteettomasti, hän kertoo.

Moldovassa on myös viime viikkoina ilmennyt kymmeniä perättömiä pommiuhkauksia, joita turvallisuusviranomaisten mukaan esitettiin kuun alussa esimerkiksi pääkaupungin lentokenttää vastaan.

Siitä, kuka uhkauksia on antanut tai linkittyvätkö ne jotenkin geopoliittiseen tilanteeseen, ei kuitenkaan ole tietoa.

Sodan keskellä Moldova on lähentynyt EU:ta. Maa jätti keväällä jäsenhakemuksen unioniin pikavauhtia Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

Nizhnikaun mukaan Venäjän hyökkäys Ukrainaan on vaikuttanut myös suhtautumiseen EU:hun ja Venäjään. Aiemmin kansalaisten suhtautuminen oli jakautuneempaa: moni suhtautui myönteisesti lähentymiseen Euroopan kanssa.

Samalla he halusivat pitää suhteet Moskovaan kunnossa muun muassa kauppasuhteiden vuoksi.

–  Moldovalaiset halusivat olla neutraaleja ja hyötyä molemmista suhteista. Venäjä-myönteiset puolueet taas hyötyivät tästä.

Nyt kansalaisten suhtautuminen Venäjään on kuitenkin muuttunut astetta kriittisemmäksi.

–  Tuki Venäjälle on vähentynyt. Ihmiset asuvat lähellä Etelä-Ukrainaa, heillä on siellä sukulaisia ja he näkevät, mitä Venäjä siellä tekee.

Ukrainan sota on myös tuonut eri tavalla pinnalle etenkin Moldovan opposition läheiset suhteet Venäjään, mikä on antanut myös lyömäaseita muuten epäsuositulle nykyhallitukselle.

–  Nyt kun ihmiset näkevät, mitä Ukrainassa tapahtuu, opposition läheisiä suhteita Venäjään ei voida perustella yhtä helposti aiempaan tapaan sosioekonomisilla tekijöillä, Nizhnikau sanoo.

Huolta sodan keskellä on herättänyt kuitenkin Transnistrian maakunta. Venäjä-myönteinen Transnistria julistautui vuonna 1990 yksipuolisesti itsenäiseksi, mutta yksikään YK:n jäsenmaa ei ole tunnustanut sen itsenäisyyttä, ei edes Venäjä.

Sen sijaan Venäjä tukee Transnistrian separatistialuetta, ja Venäjällä on myös joukkoja siellä.

Samalla kaikki 57 Etyjin osallistujavaltiota kannattavat erityisaseman luomista Transnistrialle osana Moldovaa tämän kansainvälisesti tunnustettujen rajojen sisällä. Myös Venäjä Etyjin osallistujavaltiona kannattaa virallisesti tätä.

Alueen rauhanprosessia edistävä niin sanottu 5 + 2 -konferenssi ei kuitenkaan ole tavannut vuoden 2019 jälkeen, Karttunen kertoo. Ukrainan sodan vuoksi on myös mahdoton arvioida, milloin konferenssissa mukana olevat Venäjä ja Ukraina voisivat istua saman pöydän ääreen sovittelemaan Transnistrian kysymystä.

Konferenssiin kuuluvat osapuolten lisäksi välittäjinä Etyj, Ukraina ja Venäjä sekä tarkkailijoina EU ja Yhdysvallat.

Ylipäätään Transnistrian tilanteen poliittinen ratkaisu ei ole ollut agendalla vuosiin, vaan neuvotteluissa on keskitytty enemmän luottamusta rakentaviin toimiin Transnistrian ja Moldovan keskushallinnon välillä, Karttunen sanoo.

–  Käytännön dialogi Transnistrian ja Moldovan johdon välillä on jatkunut sodan aikana. Osapuolten pääneuvottelijat ovat tavanneet useita kertoja. Myös Moldovan ja Transnistrian väliset työryhmät, jotka keskustelevat arkipäiväisen elämän helpottamisesta, ovat jatkaneet kokouksiaan.

Viime viikolla myös Transnistrian ”ulkoministeri” Vitali Ignatjev totesi, että Transnistrian tavoitteena on yhä liittyä Venäjään, kertoi venäläinen uutistoimisto Tass. Myöhemmin hän tosin pehmensi lausuntojaan ja totesi, että tavoitteena on ensin itsenäisyys, eikä Venäjään liittyminen ole nyt ajankohtaista.

Nizhnikaun mukaan Transnistrian suhteet Venäjään ovatkin monimutkaisemmat kuin pintapuolisesti näyttää. Alue pyrkii tasapainottelemaan Venäjän kanssa ja säilyttämään samalla itsemääräämisoikeuttaan. Johto kertoo asioita, joita Venäjällä halutaan kuulla, ottamatta kuitenkaan konkreettisia askeleita asian eteen.

–  On syytä muistaa, että Transnistria on monella tapaa taloudellisesti EU:sta riippuvainen. Siksi johtajat voivat sanoa asioita, jotka tekevät Venäjän tyytyväiseksi, mutta samalla he haluavat pysyä neutraaleina. Jos katsoo, mitä alueen johto tekee sodan keskellä, niin he haluavat etäännyttää itseään siitä, mutta samalla osoittaa lojaaliuttaan Moskovalle, hän kertoo.

Myös liettualaisen Eastern European Studies Centerin vieraileva tutkija Dionis Cenusa arvioi keväällä Foreign Policy –lehdelle, että alueella valtaa pitävät oligarkit haluavat pitää vallan omissa käsissään.

–  He kontrolloivat kaikkea, ja tarvitsevat myös tietynlaista itsenäisyyttä Moskovasta tienatakseen enemmän.

Nizhnikaun mukaan Transnistrian lisäksi huomiota on syytä kiinnittää myös toiseen alueeseen, Gagauziaan.

Gagauzia on Moldovan autonominen alue, jossa asuu turkinsukuisia gagauzeja. Samalla se on yksi maan köyhimmistä alueista ja vahvasti Venäjä-myönteinen.

–  Nyt Gagauziassa on käynnistetty uusi, enemmän itsenäisyyttä Moldovasta ja läheisempiä taloussuhteita Venäjään ajava liike, Nizhnikau sanoo.

Yhdistettynä Moldovan heikkoon ja epäsuosittuun hallitukseen tämä voi olla vaarallinen yhtälö, hän sanoo.

–  Moldova käy jo nyt läpi vaikeita aikoja, joten nähtäväksi jää, miten maan hallinto pystyy vastaamaan näihin haasteisiin.

Nizhnikaun mukaan Venäjän tavoitteet Moldovassa ovat samanlaisia kuin kaikissa entisissä neuvostotasavalloissa, eli kontrollin saaminen. Vaikka Moldova ei ole Venäjän ykköskohde, se on kuitenkin monia muita helpompi vaikutuskohde Venäjälle, koska maassa on sekä Venäjä-myönteistä väestöä että vaikea poliittinen tilanne.

Jatko riippuu pitkälti siitä, miten Venäjän hyökkäys Ukrainaan onnistuu etenemään.

–  Jos Venäjä menestyy Ukrainassa ja saa esimerkiksi Odessan ja muun Etelä-Ukrainan valtaansa, se luo paljon epävarmuutta Moldovalle, Nizhnikau sanoo.

–  Venäjä jatkaa sotakoneistonsa käyttöä niin pitkälle, kunnes se pysäytetään, hän summaa.

Saman huolen jakoi myös Moldovan pääministeri Natalia Gavrilita CNN:n haastattelussa viime viikolla.

–  Jos Venäjän sotatoimet etenevät Ukrainan lounaisosaan ja yhä enemmän kohti Odessaa, olemme totta kai huolissamme, hän sanoi.