Ilmaisen rahan aika on ohi – mutta asuntovelallisen ei tarvitse pelätä hirmukorkoja

Euroopan keskuspankin torstainen päätös nostaa ohjauskorkoja puolella prosenttiyksiköllä teki lopun yli kuusi vuotta kestäneestä nollakorkojen putkesta.

Asuntolainojen yleisin viitekorko eli 12 kuukauden euribor nousi nollan yli jo huhtikuussa, ennakoiden EKP:n koronnostoa. Lainojensa korkotarkistusten jälkeen asuntovelalliset joutuvat pitkästä aikaa maksamaan marginaalin lisäksi myös korkoa.

12 kuukauden euribor asettui perjantaina EKP:n liikkeen jälkeen 1,2 prosenttiin.

Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju ja Laboren erikoistutkija Sakari Lähdemäki ennakoivat, että koronnostoja on tulossa EKP:ltä vielä lisää, mutta korkotaso jää silti maltilliseksi verrattuna finanssikriisiä edeltäneisiin korkoihin.

–  Syyskuussa nostetaan uudelleen, ellei reaalitalous käänny voimakkaaseen taantumaan ja markkinakorot voimakkaaseen laskuun, Kangasharju sanoo STT:lle.

Hän arvioi, että nostojen päätteeksi perusrahoitusoperaatioiden korko voi nousta reiluun prosenttiin, mutta kahta prosenttia tuskin saavutetaan.

Lähdemäki arvioi maksimitason asettuvan kahden ja kolmen prosentin välille. Se heijastuu myös euriboreihin.

–  On hyvä miettiä, mitä se tarkoittaa, jos vaikka asuntolainan korko on prosentin, kaksi tai kolme, Lähdemäki kehottaa.

Pankit ovat toisaalta stressitestanneet asuntolainahakemukset viiden – kuuden prosentin koroilla, joten jos testit on tehty, ei velallisten kotitalouksien kantokyvyn pitäisi olla lainakorkojen takia uhattuna.

–  Ei tarvitse olla huolissaan, mutta pitää varautua maksamaan enemmän korkoja kuin ennen. Ilmaisen rahan aika on loppu, Kangasharju sanoo.

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn oli perjantain blogikirjoituksessaan samoilla linjoilla.

–  Mitä päätökset merkitsevät kansalaisen kannalta? Selkosuomella sitä, että on syytä varautua lainakorkojen asteittaiseen nousuun ja mitoittaa velkansa ja lainanhoitokulunsa sen mukaisesti. Tämä koskee niin kotitalouksia, yrityksiä kuin julkista talouttakin, Rehn kirjoitti.

EKP oli ennalta antanut ymmärtää, että se nostaisi heinäkuun kokouksessaan ohjauskorkoja prosenttiyksikön neljäsosalla, mutta päätyi tuplaamaan ensimmäisen korotuksensa sitten vuoden 2011.

–  Kyllä se varmasti on tämä hyvin voimakas inflaatio, joka on ollut odotuksia voimakkaampaa. Halutaan antaa markkinoille käsitys, että EKP on valmis hillitsemään reilummalla kädellä inflaatio-odotuksia, sanoo Lähdemäki.

Kangasharju pitää päätöstä järkevänä ja loogisena tilanteessa, jossa inflaatio on ollut korkealla.

–  Lyhyellä aikavälillä se rokottaa meitä, mutta pidemmällä aikavälillä on hyvä, että inflaatio pidetään kurissa. Se on viesti ihmisille, että nyt on homma hallussa.

Kangasharjun mukaan EKP ei voi korkoja säädellessään tuijottaa euroalueen yli kahdeksan prosentin inflaatiota, sillä se johtuu tarjontaongelmista eikä kysynnästä. Energian hurjasti heilahteleviin hintoihin keskuspankit eivät voi vaikuttaa.

EKP on asettanut tavoitteeksi pitää euroalueen inflaatio noin kahdessa prosentissa. Kesäkuun lukemaksi tilastoitiin uutena ennätyksenä 8,6 prosenttia, joten tilanne on edelleen hyvin poikkeuksellinen.