Osa-aikatyön kasvu parantaa työllisyystilastoja
Tiistaina kuultiin jälleen hyviä uutisia työllisyyden kehityksestä. Tilastokeskuksen mukaan työttömiä oli 68 000 vähemmän kuin viime vuoden toukokuussa.
Työssä olevien määrä oli puolestaan kasvanut 61 000 hengellä. Kausivaihtelusta tasoitettu työllisyysaste oli noussut 73,9 prosenttiin. Kun laskentatavan muutos otetaan huomioon, hallitus on jo saavuttanut tavoitteensa nostaa työllisyysaste vaalikauden aikana 75 prosenttiin.
Työ- ja elinkeinoministeriön luvut kertoivat samaa viestiä. Työttömien työnhakijoiden määrä oli laskenut vuoden aikana noin 66 000 hengellä.
Ministeriön tilastojen mukaan työttömien määrä on pudonnut koko maassa ja alueelliset työttömyyserot ovat kutistuneet ennätyksellisen pieniksi.
Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla voidaan puhua jo täystyöllisyydestä. Enimmilläänkin työttömiä oli ”vain” 11,9 prosenttia työvoimasta Pohjois-Karjalassa.
Ministeriön laskentatavalla koko maan työttömyysaste putosi 8,9 prosenttiin. Tilastokeskuksen mukaan kausivaihtelusta tasoitettu työttömyysaste oli pudonnut 6,1 prosenttiin.
Teorian mukaan täystyöllisyyteen voitaisiin päästä jakamalla vain työt tasaisemmin. Näin kenenkään ei tarvitsisi uuvuttaa itseään ylenmääräisellä työnteolla eikä toisaalta jäädä kokonaan vaille työtä.
Luvut tuntuvat hämmentävän hyviltä ottaen huomioon, että kansantalouden kasvuluvut ovat olleet aika vaatimattomia vuoden aikana. Työllisyyden ja kasvun kohtalonyhteys näyttää ohentuneen, jopa katkenneen.
Yksi selitys lukujen ristiriitaan lienee osa-aikatyön kasvu. Kun sama työmäärä jaetaan useammalle ihmiselle, työllisyystilastot kaunistuvat, vaikka tehtyjen työtuntien kokonaismäärä ei kasvaisi.
Näin olisi toteutumassa se, mistä on teorian tasolla usein keskusteltu vuosien mittaan. Teorian mukaan täystyöllisyyteen voitaisiin päästä jakamalla vain työt tasaisemmin. Näin kenenkään ei tarvitsisi uuvuttaa itseään ylenmääräisellä työnteolla eikä toisaalta jäädä kokonaan vaille työtä.
Osa-aikatyön lisääntymisen on sinänsä hyvä asia. Se sopii monien ihmisten elämäntilanteeseen hyvin. Mutta osa-aikatyöhön joutuvat tyytymään monet sellaisetkin ihmiset, jotka haluaisivat tehdä kokopäiväistä työtä.
Työllisyystilastoja kannattaa seurata pidemmältä ajalta ennen kuin voidaan varmuudella sanoa, onko kasvun ja työllisyyden kohtalonyhteys todellakin ohentunut siten kuin viime kuukausina näyttää tapahtuneen.
Julkisen talouden kestävyyden kannalta tärkeää olisi kasvattaa edelleen tehdyn työn määrää. Vain sitä kautta verotulot kasvavat niin, että hyvinvointiyhteiskunnan palvelut ja tulonsiirrot voidaan rahoittaa jatkossakin.
Pidemmän päälle ei ole mahdollista kattaa menojen ja tulojen aukkoa velanotolla siten kuin viime vuosina on jouduttu tekemään ensin koronapandemia ja sitten Ukrainan sodan vuoksi.