Selvitys: Maataloustuottajien syyllistäminen ilmastokeskustelussa ei motivoi viljelijöitä muutokseen
Maataloustuottajat kokevat ympäristöasioita koskevan julkisen keskustelun usein syyllistäväksi, kertoo tuore selvitys.
Maa- ja metsätalousministeriön tilaama Yhdessä kokeillen -hanke selvitti, mistä maataloustuottajat saavat tietoa ympäristöstä ja ilmastosta. Hankkeen tulosten perusteella tuottajilla on vaikeuksia poimia olennainen valtavasta tietomassasta ja soveltaa tietoa omalla tilallaan.
Tietonsa ilmastoasioista maataloustuottajat saavat usein median kautta.
Tuottajat kokivat median kuitenkin ongelmalliseksi tietolähteeksi, koska sävy on usein poliittista ja riitelevää. Kyselyn mukaan faktoja on vaikeaa erottaa mielipiteistä ja julkisuudessa ääneen pääsevät erityisesti valtakunnallisissa uutismedioissa poliitikot, etujärjestöt ja tutkijat.
Syyllistämisellä on seurauksensa: se ei motivoi viljelijöitä muutokseen. Tämä selvisi hankkeen osana tehdyssä käyttäytymistieteellisessä kokeilussa.
Kokeilu osoitti, että suomalaiset maataloustuottajat pitävät keskimäärin ilmastonmuutosta suurena riskinä. Kannustava ja tietoa lisäävä viestintä olisi tehokkaampi tapa saada aikaan ympäristöystävällisyyteen tähtääviä muutoksia aikaan.
– Kevyesti kannustava viesti nosti aikomuksia erityisesti niillä maanviljelijöillä, jotka eivät pidä ilmastonmuutosta isona riskinä, Lari Hokkanen Demos Helsingistä kertoo maa- ja metsätalousministeriön tiedotteessa.
Selvityksessä ilmeni myös, että tuottajille suunnattua ympäristöviestintää ei ole kohdennettu esimerkiksi alueiden tai tuotantosuuntien mukaan.
Verkosta löytyvä tieto on kehnosti lähteytettyä ja usein vanhentunutta.
Useat tahot viestivät tuottajille ympäristöystävällisistä toimintatavoista, mutta viestintä ei tavoita maataloustuottajia.
– Kestävän maataloustuotannon kannalta viljelijä on tärkein toimija. Luonnontieteellistä tietoa on tuotettu paljon, mutta tiedämme edelleen liian vähän viestinnän ja käyttäytymisen merkityksestä ilmastotekojen moottorina”, maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Eero Pehkonen sanoo ministeriön tiedotteessa.
Yhdessä kokeillen oli maa- ja metsätalousministeriön rahoittama hanke, jonka toteuttivat vuosina 2018–2019 viestintätoimisto Kaskas Media ja ajatushautomo Demos Helsinki.
Hanke oli osa maa- ja metsätalousministeriön Maatalouden ympäristövaikutusten tutkimusohjelmaa (MATO).
Hankkeessa analysoitiin eri organisaatioiden viestintää ja kysyttiin tuottajilta itseltään, millaisesta tiedosta ja viestinnästä olisi heille hyötyä. Lisäksi hankkeessa kokeiltiin, miten viestinnän sävy vaikuttaa tuottajien aikomuksiin tehdä omalla tilalla muutoksia ja tarkasteltiin aihetta koskevaa keskustelua mediassa.