Yritykset pettyivät hallitukseen: "Älkää pilatko Suomen maabrändiä, lopettakaa rasismilla flirttailu"
Yritykset ovat pettyneitä Orpon hallituksen maahanmuuttopolitiikkaan, kertoo Keskuskauppakamarin kysely.
Kyselyn vastausten mukaan yrittäjät ovat huolissaan osaamisperustaisen maahanmuuton tilanteesta ja Suomen ilmapiiristä kansainvälisille osaajille. Näitä teemoja käsiteltiin noin puolessa kaikista vastauksista.
– Yritysten viesti päättäjille on selvä: älkää pilatko Suomen maabrändiä, lopettakaa rasismilla flirttailu. Helpottakaa työperäistä maahanmuuttoa ja perheen tuloa Suomeen, vähentäkää tähän liittyvää byrokratiaa ja tukekaa kotoutumista ja kielen oppimista. Luopukaa siitä älyvapaasta kolmen kuukauden säännöstä, Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Suvi Pulkkinen sanoo tiedotteessa.
Orpon hallitus saa yrityksiltä tyydyttävän arvosanan eli 6,7 liittyen esimerkiksi koulutus-, työmarkkina- ja maahanmuuttopolitiikkaan liittyviin toimiin.
Erittäin tyytyväisiä hallituksen politiikkaan näissä teemoissa on alle kymmenen prosenttia ja erittäin tyytymättömiä reilu 20 prosenttia. Pulkkisen mukaan suurin osa sijoittuu keskivaiheille.
Yhtenä konkreettisena teemana vastauksista nousee esiin Suomeen töihin pääsemisen vaikeus ja perheiden huomiointi kokonaisuutena. Myös työnantajille kasautuvaa vastuutaakkaa Suomeen asettautumisen tukemisessa moni pitää kohtuuttoman suurena.
– Puolisoa ja lapsia ei saa Suomeen, kun perheenyhdistämisen tulorajat on asetettu aivan liian korkeiksi. Kun sitten puolisolle olisi paikkakunnalta työpaikka löytynyt, sitä ei saa tarjota saatavuusharkinnan takia, Pulkkinen sanoo.
Hänen mukaansa työlupaa ei välttämättä aina myönnetä, vaikka saatavuusharkinta olisikin läpäisty. Selitys voi olla työn osa-aikaisuus tai tulorajat.
– Ainoa apu perheelle on usein työnantaja, joka sitten asiaa selvittelee viranomaisten kanssa iltapuhteina ja sormet ristissä toivoo, että tänne vaivalla hankittu työntekijä kaikesta huolimatta haluaisi jäädä Suomeen, Pulkkinen summaa.
Yrittäjät pitävät virheenä myös hallituksen päätöksiä ammatillisesta koulutuksesta ja jatkuvasta oppimisesta leikkaamisesta.
Yrittäjät toivovat, että päätöksentekijät ymmärtäisivät vahvan ammattiosaamisen merkityksen yrityksille.
– Moni vastaaja kantaa huolta ammatillisen koulutuksen laadusta ja nuorten työelämätaidoista. Koulutukseen toivotaan tiukempaa struktuuria ja vaatimustasoa, joka kannustaa vastuun kantoon omasta oppimisesta, työstä ja toimeentulosta.