Yle: Suojelupoliisi epäilee joutuneensa itse vakoilluksi palkatessaan uusia työntekijöitä – Supo ei kommentoi asiaa
Suojelupoliisilla on vahva epäily, että sitä on vakoiltu, kun se on palkannut uusia työntekijöitä, kertoo Yle.
Epäilyn mukaan joihinkin Supon työpaikkoihin on haettu vain siksi, että hakija pääsisi urkkimaan tehtäviin valittujen henkilöiden nimiä ja muita tietoja. Tiedustelussa on käytetty hyväksi julkisen virantäytön asianosaisjulkisuutta.
Kun joku itse osallistuu hakuun, hänellä on mahdollista saada tietoa työpaikan saaneesta asianosaisjulkisuuden perusteella.
Ulkopuolisilta valitun nimi on mahdollista salata, jos kyseessä on erityistä suojaamista vaativa tehtävä. Sen sijaan virkaa hakeneilla on muita laajempi oikeus saada tietää valitun nimi sekä nimitysmuistiosta esimerkiksi koulutus ja aiempia työpaikkoja.
Työnhakuun kohdistunut tiedustelu auttaisi esimerkiksi vierasta valtiota luomaan tietorekisteriä Supon työntekijöistä.
Yle ei ole saanut vahvistusta, epäileekö Supo työntekijöidensä rekrytoinnin tiedustelusta vierasta valtiota vai jotakin ryhmittymää. Mahdollista kuitenkin on, että kyse olisi valtiollisen toimijan tiedustelusta.
Suojelupoliisi ei kommentoi Ylen tietoa. Sisäministeriö selvittää nyt mahdollisuutta tukkia Supon työnhakuun kohdistunut tiedustelumahdollisuus.
Ministeriö valmistelee lakiehdotusta, joka sallisi ei-julkisen työnhaun suojelupoliisille niissä tehtävissä, joissa on perusteltu tarve salatulle rekrytoinnille.
– Elämme nyt uutta aikaa. Suojelupoliisi on tiedustelupalvelu ja meillä on erityinen tarve suojata tiettyjä tehtäviämme, kuten esimerkiksi ulkomaantiedustelun salaisia tehtäviä, Supon esikuntapäällikkö Jyri Rantala perustelee Ylelle.
Suojelupoliisin tehtävät laajenivat parin vuoden takaisen siviilitiedustelulain myötä. Supo muuttui aiempaa selkeämmin tiedustelu- ja turvallisuuspalveluksi, ja sai muun muassa oikeuden ulkomaantiedusteluun.