Viestinnän professori: Niinistö otti kansakunnan isän roolin uudenvuodenpuheessaan
Presidentti Sauli Niinistö otti uudenvuodenpuheessaan kansakunnan isän roolin, arvioi viestinnän professori Pekka Isotalus Tampereen yliopistosta.
– Kokonaisvaikutelma oli aika isällinen, Isotalus sanoo STT:lle.
Isotaluksen mukaan tällainen vaikutelma syntyi siitä, että Niinistö muun muassa osoitti ymmärtävänsä kansalaisia ja pyrki avaamaan kansainvälisten kysymysten tilaa.
– Hän pyrki myös neuvomaan, ohjeistamaan meitä ja luomaan uskoa tulevaan, vahvistamaan luottamusta.
Tutkijatohtori Iro Särkkä Ulkopoliittisesta instituutista luonnehtii Niinistön puhetta kriisiajan johtajan puheeksi.
– Tämä oli ehkä kaikista Niinistön uudenvuodenpuheista vakavin sävyltään, synkkä ja hyvin vahvasti tähän aikaan sidottu, mutta samalla toiveikas, että selviämme vaikeista ajoista, Särkkä sanoo STT:lle.
Isotaluksen mielestä Niinistön uudenvuodenpuhe oli hyvä puhe. Isotaluksen mukaan puheessa oli selkeä rakenne ja selkeät teemat. Hän myös kuvailee puhetta ymmärrettäväksi.
– Niinistöllä on joskus aikaisemmin ollut vähän omintakeisia ilmauksia, joita ei ole ehkä edes ihan täysin ymmärtänyt, mutta tämä oli hyvin ymmärrettävä.
Isotaluksen mukaan puheen sanavalinnat olivat huolella mietittyjä ja retorisia keinoja käytettiin taitavasti. Puheessa oli esimerkiksi rinnastuksia ja vastakohtia.
– Siinä oli sopivassa suhteessa konkretiaa ja abstraktia, ei niin heti avautuvaa asiaa.
Niinistön käyttämistä retorisista keinoista Isotalus nostaa esiin pahasta ja hyvästä puhumisen. Se oli hänen mukaansa melko abstraktilla tasolla, eli puheessa ei konkretisoitu suoraan, mitä se paha tai hyvä on.
– Luulen, että kaikki kuitenkin ymmärtävät sen jollakin tasolla ja pystyvät omaksumaan sen, mitä siinä tarkoitetaan, Isotalus sanoo.
Niinistö muun muassa sanoi puheessaan, että ”meidän on ymmärrettävä, että maailmassa on myös pahaa”.
– Paha ei pelkällä hyvällä hiljene. Pahaa vastaan on oltava päättäväisyyttä ja lujuutta. Kuitenkin aina niin, ettemme itse pahaan sorru ja syyllisty, Niinistö sanoi.
Presidentin uudenvuodenpuhe käsitteli tänä vuonna paljolti ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Särkän mukaan puheessa kulki samaan aikaan rinnalla vahva moraalinen teema, joka oli sidottu ulko- ja turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen.
Särkkä viittaa ensinnäkin Niinistön mainitsemiin ”kahteen kokonaan erilaiseen maailmankuvaan”, eli autoritaariseen Venäjään ja vapaaseen länteen.
Toisaalta Niinistön puheessa korostui Särkän mukaan ulkopolitiikan normatiivinen puoli eli se, miten asioiden tulisi olla, verrattuna siihen, miten ne tällä hetkellä ovat.
– Hän puhuu paljon huolista, huolien ajasta. Mutta hän tarjoaa keinoja näiden ratkaisemiseksi, esimerkiksi myötätuntoa tai myötäelämistä.
– Hän puhuu maailman pahuudesta ja julmuudesta, mutta toisaalta myös, miten sekin pystytään ratkaisemaan päättäväisyyden, lujuuden ja humaaniuden kautta.
Venäjästä Niinistö puhui Särkän mielestä paljon suoremmin kuin aikaisemmin. Hän kuvailee puhetta hyvin suoraksi ja rehelliseksi.
Särkkä sanoo, että Niinistö toi Venäjästä puhuessaan esille, miten iso maa luuli ottavansa yliotteen pienemmästä maasta eli Ukrainasta materiaalisella voimalla ja autoritaarisella asenteella.
Samalla Niinistö toi kuitenkin Särkän mukaan esille Venäjän heikkouden, joka kävi ilmi, kun Ukrainalla oli Niinistön mainitsemaa ”tahtoa ja vakaumusta” taistella Venäjää vastaan.
– Että miten väärässä Venäjä sitten oli, millaisen totaalisen virheen Venäjä teki tilannearviossaan.
Särkkä nostaa esiin, että presidentin puheessa oli paljon viittauksia historiaan.
– Sukupolvi sukupolvelta, paluu menneisyyteen, suuren sodan kauhut ja ihan suoraan Ukrainan tilanteen samankaltaisuus talvisotamme kanssa, Särkkä sanoo.
– Tässä on hyvin vahva rinnastus Suomen ja Ukrainan historian välillä ja tavallaan oman kansallisen historian uudelleeneläminen Ukrainan tilanteen kautta.
Suomen Nato-jäsenyyden toteutumisen aikataulusta Niinistö sanoi, että on mahdollista, että viivästys jatkuu kevään eduskuntavaalien yli. Niinistön mukaan on kuitenkin syytä uskoa, että Suomi pääsee Naton jäseneksi tämän vuoden aikana.
Särkkä pitää arviota realistisena. Hän toteaa, ettei kukaan voi varmuudella tietää, milloin Suomen Nato-jäsenyys toteutuu.
Ratifiointi puuttuu vielä kahdelta Nato-maalta eli Turkilta ja Unkarilta. Särkkä uskoo, että Turkki on viimeinen valtio, joka Suomen hakemusta panttaa.
– Pidän sitä (Niinistön arviota aikataulusta) realistisena, koska dialogi Suomen, Ruotsin ja Turkin välillä on edennyt parempaan suuntaan koko syksyn ajan. Ja on jatkuvia diplomaattisia kontakteja ja tapaamisia. Suunta on hyvä ja keskusteluyhteyksiä pidetään yllä, Särkkä sanoo.
– Toisaalta tässä on vaakalaudalla myös Naton arvovalta. Jos 28 maata, kohta 29 maata, on jo hyväksynyt Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden, niin paine Turkkia kohtaan käy valtavan suureksi muiden Nato-maiden taholta.
Särkän mielestä Niinistö korosti puheessaan, että Suomen Nato-jäsenyyshakemuksen jättämistä edeltänyt käsittelyprosessi oli aito, oikea ja ehyt. Presidentti toi Särkän mukaan esiin, että kansalaisillakin oli mahdollisuus saada tietoa Natosta viime kevään aikana.
Isotalus piti puhetaidollisesti kiinnostavana puheen loppuosan pientä kevennystä, jossa Niinistö mainitsi, että ”ihminen on aika epeli eläväiseksi”.
Isotalus nostaa esiin, että tässä kohdassa Niinistöllä oli myös pieni hymynhäive muuten vakavan puheen joukossa.
– Se ei ollut sataprosenttisesti vakavaa ja huolestuttavaa asiaa.
Lisäksi Isotaluksen mielestä oli kiinnostavaa, että ilmastosta ja luonnosta puhuttaessa Niinistö käytti imperatiivimuotoa eli käskymuotoa.
– Ilmastonmuutosta on hillittävä, vaikutuksiin on sopeuduttava, luontokato on pysäytettävä. Mielestäni ne oli aika vahvasti ilmaistu kaiken kaikkiaan. Eli selkeä viesti mielestäni niistä asioista, Isotalus sanoo.