Vieroitushoitoon hakeutuu yhä enemmän ja yhä nuorempia suomalaisia
Vieroitushoitoon hakeutuminen yleistyy vuosi vuodelta, ja asiakkaat ovat entistä nuorempia. Tänä vuonna alle 20-vuotiaiden asiakkaiden määrä on kasvanut suhteessa eniten viime vuoteen verrattuna, vaikkakin suurin osa vieroitushoitoon hakeutuvista on 20–40-vuotiaita, kertoo A-Klinikan lääketieteellinen johtaja Ulriika Sundell.
– Yleisin vieroitushoitoon hakeutumisen syy on edelleen alkoholi, mutta päihteiden sekakäyttö yleistyy hurjaa vauhtia erityisesti nuorten aikuisten parissa. Pelkän alkoholin takia hoitoon hakeutuvat asiakkaat ovat tyypillisesti hieman vanhempia.
A-Klinikalla on vieroitushoitoyksiköitä Tampereella, Turussa, Salossa, Lahdessa, Kouvolassa ja Järvenpäässä. Hyvinvointialueet ostavat asukkailleen näissä yksiköissä toteutettavaa hoitoa.
Sundell löytää vieroitushoidon yleistymisen taustalle useita syitä. Ensinnäkin hoitoon hakeudutaan – ja siihen osataan myös terveydenhuollossa ohjata – aiempaa paremmin ja matalammalla kynnyksellä.
Myös päihdekenttä on muuttunut, ja erilaisia päihteitä saa tilattua anonyymisti ja helposti kotiin. Päihteiden sekakäytön lopettaminen aiheuttaa yleensä niin rajuja oireita, että harva saa sitä tehtyä omatoimisesti.
Sundell näkee, että nykyongelmat juontavat juurensa jo 1990-luvun lama-aikaan, jolloin terveydenhuoltoon tehtiin suuria leikkauksia ja palvelut supistuivat. Kun ihmiset eivät päässeet hoitoon, ongelmat lisääntyivät ja kasaantuivat, ja traumat siirtyivät seuraaville sukupolville.
– Tällä hetkellä hoitoon tulee paljon juuri näitä 1990-luvulla lapsuuttaan eläneitä aikuisia, Sundell sanoo.
Vieroitushoitoon hakeutumisessa on Sundellin mukaan selkeä piikki kesän jälkeen. Näissä tapauksissa korostuvat työikäiset ja alkoholi.
– Koko kesäloma on saattanut mennä päihteitä käyttäessä, työt alkavat seuraavalla viikolla ja ihmiselle tulee kauhea paniikki, kun hän ei pystykään lopettamaan käyttöä. Tällöin yksi hoitokerta voi olla käänteentekevä ja johtaa muutokseen, Sundell kuvailee.
Kesät ovat selvästi rauhallisempia vieroitushoitoyksiköissä.
Sundell arvioi, että moni ei vieläkään osaa tunnistaa alkoholia haitalliseksi päihteeksi muiden joukossa. Osa myös saattaa ajatella, että niin kauan kuin käyttää pelkkää alkoholia, ei ole päihdeongelmaa. Tämä näkyy siinäkin, että ihmiset hakeutuvat alkoholin takia hoitoon keskimäärin kymmenen vuoden kuluttua ongelman alkamisesta.
Yleisesti ottaen asiakkailla on hyvin erilaisia elämäntilanteita. Sundellin mukaan nuoret aikuiset ovat usein aloittaneet päihteidenkäytön jo teini-iässä ja luisuneet pikkuhiljaa hankalaan tilanteeseen, jossa vieroitushoito voi tuntua viimeiseltä oljenkorrelta.
Myös iäkkäämpien suomalaisten päihdeongelmat ovat lisääntyneet, mutta moni heistä ei hae apua.
– Tilanne alkaa monesti hankaloitua eläkkeellä, ja siinä vaiheessa, kun lopulta hakeudutaan hoitoon, saatetaan olla jo todella huonossa tilanteessa eikä pärjätä enää kotona. Osalla on paljon myös somaattisia ongelmia, mikä taas tuo haasteita hoitoyksiköihin, Sundell toteaa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kehittämispäällikkö Minna Kesänen toivoisi, että Suomessa päästäisiin päihdeongelmiin ja päihdepalveluihin liittyvästä stigmasta eroon, sillä se estää osittain edelleen hoitoon hakeutumista.