Venäjän mukaan se jäi ilman vastausta tärkeimpään kysymykseensä Ukrainasta
Venäjä kertoi torstaina odotetun kantansa Yhdysvaltain Venäjän turvallisuusvaatimuksiin antamaan vastaukseen. Ulkoministeri Sergei Lavrovin mukaan vastauksessa ei käsitelty Venäjälle tärkeintä asiaa eli turvallisuusvaatimuksia Ukrainan suhteen. Venäjän mukaan Ukraina ei saisi liittyä sotilasliitto Natoon.
Ulkopoliittisen instituutin vierailevan tutkijan Eoin McNamaran mukaan Yhdysvaltain vastauksessa ei ollut mitään yllättävää.
Yhdysvallat ei tinkinyt turvallisuuspolitiikkansa perusperiaatteista eikä taipunut Venäjän keskeisiin vaatimuksiin, vaan tarjosi keskusteluja muun muassa aserajoituksista ja sotilaallisen toiminnan läpinäkyvyydestä.
Vielä on epäselvää, johtaako tämä Venäjän hyökkäykseen Ukrainassa.
– Yhdysvallat ja Nato ovat halukkaita keskustelemaan tilanteen rauhoittamisesta, luottamuksen rakentamisesta, paluusta vuoropuheluun ja erilaisiin aserajoitussopimuksiin. Se merkitsisi paluuta siihen, missä olimme noin 7–10 vuotta sitten Euroopan turvallisuudessa, McNamara sanoi STT:n haastattelussa.
McNamara uskoo vuoropuhelun Venäjän ja lännen välillä jatkuvan vielä ainakin jonkin aikaa. Venäjä ei saanut päävaatimuksiaan läpi, mutta sitä se osasi varmasti odottaa jo etukäteen, koska vaatimukset olivat lännelle mahdottomia hyväksyä.
– Siinä olisi kyse valtavasta muutoksesta Natolle. Se lopettaisi Naton avointen ovien politiikan, joka on ollut käytössä 1990-luvulta lähtien, ja heikentäisi myös Naton itäisten jäsenmaiden luottamusta ja turvallisuutta.
Ukrainan ulkopoliittinen johto, sekä presidentti Volodymyr Zelenskyi että ulkoministeri Dmytro Kuleba, olivat torstaina tyytyväisiä kuluvalla viikolla Venäjän kanssa käytyihin niin sanottuihin Normandia-ryhmän neuvotteluihin Pariisissa. Ukrainan ja Venäjän lisäksi ryhmään kuuluvat Ranska ja Saksa.
Neuvotteluja on määrä jatkaa Berliinissä kahden viikon kuluessa.
Kuleban mukaan neuvottelut varmistivat, ”että ainakin seuraavien kahden viikon aikana Venäjä luultavasti pysyy diplomaattisella raiteella”.
Jos Venäjä kaikesta huolimatta päättää hyökätä Ukrainaan, se todennäköisesti tekee sen lähiviikkoina. Yhdysvaltain varaulkoministeri Wendy Sherman sanoi keskiviikkona Yhdysvaltain uskovan, että Venäjä haluaa käyttää sotilaallista voimaa Ukrainaa vastaan helmikuun puoliväliin mennessä.
McNamaran mukaan tämä aikaikkuna on realistinen, koska Venäjä ei voi loputtomasti pitää sataatuhatta sotilasta asemissa Ukrainan rajojen tuntumassa.
– He eivät voi jättää niitä sinne. Siihen liittyy kaikenlaisia toimitusketjuongelmia. Kun on pitänyt joukkoja jo usean viikon tai parin kuukauden ajan kaukana kotoa, se alkaa lopulta heikentää suorituskykyä taisteluissa ja myös taistelutahtoa. Kreml tietää, että tämä ei ole kestävä tilanne.
Saksan parlamentille puhunut ulkoministeri Annalena Baerbock puolestaan varoitti, että Venäjän mahdollisella hyökkäyksellä on seurauksia Nord Stream 2 -kaasuputkelle.
Baerbockin mukaan Saksa on läntisten liittolaisten kanssa työstämässä tiukkaa pakotepakettia, jossa on mukana useita kohteita, muun muassa Nord Stream 2.
Nord Stream 2 -kaasuputken on määrä tuoda venäläisen Gazpromin maakaasua Itämeren ali Saksaan. Putki kulkee Venäjältä Laukaansuulta (venäjäksi Ust-Luga) Leningradin alueelta Saksan Greifswaldiin. Kaasuputki valmistui syyskuussa, mutta se ei ole vielä saanut käyttölupaa.
