Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti myös suomalaisen median Nato-kantoja myönteisempään suuntaan
Helsingin Sanomat katsoo aiemman linjansa mukaisesti, että Suomen tulisi liittyä Natoon. Lehti on virallisesti kannattanut jäsenyyttä jo vuodesta 2004, mutta toisti perjantaina näkemyksensä pääkirjoituksessa otsikolla ”Suomen paikka on Natossa”.
Suomen suurin sanomalehti ei ole kannallaan yksin, vaan monet muutkin mediat ovat viime aikoina ottaneet kantaa jäsenyyden puolesta. Venäjän hyökkäys ja Nato-jäsenyyden kannatuksen nopea nousu mielipidemittauksissa näkyvät selvästi median kannanotoissa.
Keskisuomalainen linjasi pääkirjoituksessaan keskiviikkona, että ”Valtiojohdon on syytä kiiruhtaa Natoon”. Lehti kirjoittaa, että Venäjän hyökkäys on asettanut Nato-option uuteen valoon.
– Nato-optio on menneinä vuosikymmeninä toiminut naapurin painostuskynnyksen nostajana. Nyt Venäjä käytännössä pakottaa Suomen lunastamaan Nato-option. Tai sitten pitää jättäytyä Venäjän alistamaksi, Keskisuomalainen kirjoittaa.
Samalla linjalla on myös Karjalainen. Vastaavan päätoimittajan Pasi Koivumaan maanantain kolumni on otsikoitu ”Suomen Nato-jäsenyys ei lietsoisi sotaa vaan päinvastoin olisi rauhan ja turvallisuutemme tae”.
– Suomen on syytä hakea Nato-jäsenyyttä, sillä nyt siihen on ikkuna auki mutta se saattaa pian sulkeutua, Koivumaa kirjoittaa.
Iltalehti on pääkirjoituksissaan useasti tukenut jäsenyyden hakemista. Pääkirjoitustoimittaja Juha Ristamäki kirjoitti helmikuun lopulla, että joka puolueella tulisi ensi kevään eduskuntavaaleissa olla selvä kanta siitä, pitäisikö Suomen hakeutua Natoon vai ei.
Vastaava päätoimittaja Perttu Kauppinen kertoo STT:lle, että Iltalehti on suhtautunut myönteisesti Suomen Nato-jäsenyyteen viime vuodet. Hän kirjoitti itse vuodenvaihteessa todeten, että ”kaiken päätöksenteon lähtökohdan pitäisi olla, että Suomi on osa todellista länttä ja rakentaa turvallisuutensa osana läntisiä liittoumia”. Venäjän hyökkäys teki kysymyksestä entistä konkreettisemman.
– Emme ennen Venäjän hyökkäystä ottaneet selvästi kantaa siihen, milloin ja millä tavalla jäsenhakemus pitää tehdä, Kauppinen toteaa tekstiviestissään.
Hufvudstadsbladetin vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi kirjoitti pääkirjoituksessa 11. helmikuuta, eli ennen Venäjän hyökkäystä, että lehti suhtautuu periaatteessa myönteisesti Nato-jäsenyyteen, mutta ei nykytilanteessa liputa nopean hakemuksen puolesta.
– Nato-kysymys on asia, johon suomalaiset puolueet ehtivät ottaa kantaa ennen eduskuntavaaleja, Yläjärvi kirjoitti tuolloin.
Myöhemmässä, 1. maaliskuuta ilmestyneessä pääkirjoituksessa Yläjärvi totesi, että Suomen suhde Venäjään on suurelta osin tuhoutunut. Sekä nopeaan liittoutumiseen että liittokunnan ulkopuolella pysymiseen liittyy kuitenkin riskejä.
Nyt hän toteaa STT:lle, että sodan syttymisen myötä tilanne on muuttunut.
– Asia pitäisi nyt käydä perustavanlaatuinen pohdinta. Ehkä tästä pitäisi kirjoittaa vielä kolmas pääkirjoitus, hän sanoo.
Kalevan kanta on muuttunut Nato-myönteisempään suuntaan Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Päätoimittaja Sanna Keskinen kertoo STT:lle sähköpostilla, että Kaleva suhtautuu sotilasliiton jäsenyyteen myönteisesti ja näkee sen jatkumona sille, että Suomi on osa länttä.
– Kantamme on, että nykyisessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa ja todennäköisesti myös pitkällä aikavälillä jäsenyys olisi Suomelle parempi vaihtoehto kuin Naton ulkopuolelle jättäytyminen, hän kirjoittaa.
Keskinen huomauttaa hyökkäyksen olleen käännekohta, jonka jälkeen Suomessa ei enää voida luottaa esimerkiksi siihen, että Venäjä pitäisi sopimuksista kiinni.
Kaleva painottaa perusteellisen julkisen keskustelun sekä ajoituksen merkitystä. Keskisen mukaan monta nykyistä turvallisempaa liittymishetkeä on jo ohitettu. Sama viesti oli Kalevan aiemmin tällä viikolla ilmestyneessä pääkirjoituksessa, jossa todettiin, että Nato-päätöksen kanssa ”vitkuttaminen” ei ole viisasta.
Keskinen ei kannata kansanäänestyksen järjestämistä.
Turun Sanomien linjana on ollut Nato-jäsenyyden pitäminen mahdollisena. Päätoimittaja Jussi Orell sanoo STT:lle sähköpostitse, että on tärkeää, että valtion johto uudessa tilanteessa selvittää mahdollisen jäsenyyden vaikutukset ripeästi ja huolellisesti.
– Jos selvitys osoittaa, että jäsenyyden hakeminen on Suomen turvallisuuden kannalta hyvä ratkaisu ja sille on riittävä poliittinen tuki, hakeminen on perusteltua, hän kirjoittaa.
Orellin mukaan Suomen on olennaista pyrkiä etukäteen varmistamaan, että mahdollinen hakemus tulee hyväksytyksi ja että Suomi saa turvatakuut hakemuksen käsittelyn ajaksi. Kansanäänestystä hänkään ei kannata.
Olennaisinta Orellin mielestä on, että Suomi tekee päätöksensä itse. Hän kuitenkin pitää loogisena, että mahdollisessa Nato-jäsenyyden hakemisessa edettäisiin samaa tahtia Ruotsin kanssa.
Suomalaisen median Nato-kantoja selvitti aiemmin tänä vuonna Journalisti, joka kysyi tammikuussa Nato-kantaa 19 päätoimittajalta. Joukossa ei ollut puolueiden äänenkannattajia.
Nato-jäsenyyttä ei tuolloin vastustanut kukaan, mutta sen kannalla olivat Helsingin Sanomien lisäksi Ilkka-Pohjalainen, Hufvudstadsbladet ja Lapin Kansa.
Yle, MTV, Kauppalehti, Suomen Kuvalehti, STT, Turun Sanomat, Karjalainen, Kaleva, Keskisuomalainen eivät tuolloin ottaneet kantaa asiaan. Iltalehti, Ilta-Sanomat, Aamulehti, Satakunnan Kansa ja Hämeen Sanomat eivät vastanneet Journalistin kyselyyn.
STT:n suurin omistaja on Sanoma, joka julkaisee myös Helsingin Sanomia, Ilta-Sanomia, Aamulehteä ja Satakunnan Kansaa.