Vantaalaiset tyrmäävät ratikan, paljastaa kysely – Keskustan Roininen: "Kansanvaltaa aliarvioidaan"
Valtaosa vantaalaisista ei halua kotikaupunkiinsa nyt ratikkaa.
Lähes puolet, 47 prosenttia, jättäisi koko hankkeen.
Noin kolmasosa eli 29 prosenttia puolestaan haluaa, että ratikka rakennetaan myöhemmin, kun kaupungin taloustilanne on parempi ja vaunujen hankinta on voitu kilpailuttaa uudelleen. Vaunut ollaan nyt hankkimassa Puolasta.
Kyselyssä vain vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajat olivat ratikan puolella.
Ratikkakyselyn teettivät Vantaan keskusta, perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit, jotka vastustavat hanketta voimakkaasti. Ryhmät käyttävät yhdessä nimeä G12, koska niillä on kaikkiaan 12 valtuutettua.
Iro Researchin toteuttamaan kyselyyn vastasi 300 vantaalaista 31. lokakuuta –5. marraskuuta.
Vantaa suunnittelee ratikkalinjaa Mellunmäestä Hakunilan ja Tikkurilan kautta Aviapolikseen.
G12-ryhmän mukaan kyseessä on ”torso patikkarata”, jolle on nyt entistä vähemmän perusteita.
Alkuperäinen reitti on typistynyt siten, että ratikan viimeinen pysäkki on Aviapoliksen asemalla 1,5 kilometrin päässä lentokentästä, jonne sen alun perin tuli kulkea.
Supistettujenkin rakennustöiden kustannusarvio on noussut reilulla sadalla miljoonalla, 647 miljoonasta eurosta 750 miljoonaan euroon. Raiteiden rakennustöiden lisäksi vaunut ja varikko maksavat noin 200 miljoonaa euroa.
Kokonaisuutena kyse on siis miljardiluokan investoinnista. Samanaikaisesti Vantaan kaupunki on taloudellisissa haasteissa, joiden vuoksi se on käynnistämässä noin 90 miljoonan euron sopeutusohjelmaa.
Keskustan, perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien mukaan nämä uudet seikat pitäisi ottaa huomioon 17. marraskuuta, kun valtuusto äänestää jälleen ratikasta ja ensi vuoden budjetista.
He myös huomauttavat, että Vantaalla on jo toimiva lähijunayhteys lentokentälle.
Kaupunginvaltuusto äänesti ratikan rakentamisen puolesta keväällä 2023. Ratikkaa ovat kannattaneet sosiaalidemokraattien, vasemmistoliiton ja vihreiden valtuutetut sekä valtaosa kokoomuksen valtuutetuista.
Kaupungin päättäjät eivät ole vielä hyväksyneet budjetin ylitystä ja suunnitelmat ovat muutenkin muuttuneet, mutta ratikan rakennustyöt ovat jo alkaneet.
– Kansanvaltaa aliarvioidaan pahan kerran, kaupunginhallituksen jäsen Petri Roininen (kesk.) sanoi G12-ryhmän tiedotustilaisuudessa Vantaan kaupungintalolla.
Roinisen mukaan G12-ryhmä tulee nyt tosissaan haastamaan SDP:n ja kokoomuksen valtuutettuja.
– Haluavatko he todella toteuttaa perusteiltaan muuttuneen hankkeen, joka on heidän kannattajiensa tahdon vastainen, Roininen kysyy.
Hän pitää ”erittäin lyhytnäköisenä” miljardin euron laittamista siihen, että Vantaalle tulee ”yksi raitsikka”, kun kaupungissa on paljon muutakin tarvetta rahalle.
– Me valitsemme mahdollisesti veronkorotuksen, velkaantuminen ja sen, ettei huonon sisäilman päiväkoteja ja kouluja korjata eikä muita kehittämistoimia ei tehdä. Pelaamme upporikasta ja rutiköyhää, Roininen sanoi.
Keskustan kaupunginvaltuutettu Jorma Hentilä kertoi, että selvitys puolsi alun perin Vantaan bussiliikenteen tehostamista, mutta ratikka nousi siitä huolimatta vahvimmaksi vaihtoehdoksi.
– Sitä alettiin sitten perustella sillä, että ratikka lisää maan arvoa ja nostaa kiinnostavuutta.
Hentilän mukaan ensin myös puhuttiin, että ratikka maksaa itsensä takaisin vuoteen 2050 mennessä.
– Nyt kun hintalappu nousi ja rataa typistettiin, sen sanottiinkin menevän vuoteen 2069, hän sanoi.
Kristillisdemokraattien varavaltuutettu Soili Haverinen kertoi, että alkuperäisen ennusteen mukaan 31 000 ihmistä käyttäisi alkuvaiheessa ratikkaa päivittäin.
– Kyselyn perusteella kuitenkin vain 15 000 ihmistä edes jossain määrin tarvitsisi ratikkaa. Joten siinä on aika paljon kuvitelmaa, mikä on mahdollinen käyttöaste, Haverinen totesi.
Kyselyssä 61 prosenttia vantaalaisista arvioi, ettei heillä itsellään ole ratikalle käyttöä. 30 prosentin mielestä ratikka on ”vähän tarpeellinen”. Vain viisi prosenttia sanoo, että tarvetta ratikalle olisi usein, ja vain yhden prosentin mielestä jatkuvasti.
Soili Haverinen arvioi, että myös opetuksesta pitää säästää ratikan kustannusten vuoksi.
– Vantaalla opetukseen pitäisi panostaa, sillä maahanmuuttajia ja vieraskielisiä on paljon. Kaikesta tällaisesta joudutaan nyt tinkimään, hän sanoi.
Kaupunginhallituksessa vaikuttava Mika Niikko (ps.) sanoo G12-ryhmän ymmärtävän kaupungin kehittämisen tarpeet.
– Mutta ratikkavaihtoehto tuntuu olevan enemmän ideologinen hanke kuin liikenneratkaisu, hän sanoi.
Kaupungin laskelmat ratikasta perustuvat 25 vuoden laina-aikaan.
– Olemme alusta saakka vastustaneet tätä ratikkaa. Emme haluaisi, että muun Vantaan kehitys jää polkemaan paikoilleen 25 vuodeksi, Niikko totesi.