Vantaa saa ratikan – Eeva Tikkanen kertoo, miksi keskusta vastusti päätöstä kaupunginvaltuustossa
Keskustan mielestä Vantaalla olisi paljon tärkeämpiäkin investointikohteita kuin ratikan rakentaminen, toteaa keskustan kaupunginvaltuutettu Eeva Tikkanen.
– Oleellisempaa olisi investoiminen lapsiin ja nuoriin, jotta meillä olisi aidosti lähipäiväkoteja ja -kouluja, hän sanoo.
Sisäilmaongelmaisissa rakennuksissa on Tikkasen mukaan myös paljon korjausvelkaa.
Vantaan kaupunginvaltuusto äänesti ratikan rakentamisen puolesta myöhään maanantai-iltana, ja keskustan hylkäysesitys kaatui äänin 41–26. Keskustalaisia Vantaan valtuutettuja ovat Tikkanen ja Pirjo Luokkala.
Raitiotien rakentamisen kokonaiskustannus on 606 miljoonaa euroa, josta Vantaan kaupungin osuus on 414 miljoonaa euroa. Valtion maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimuksiin liittyvällä avustuksella on tarkoitus kattaa 30 prosenttia kokonaiskustannuksista, eli noin 177 miljoonaa euroa.
Ratikkaa kannattivat SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton ryhmät. Kokoomuksen rivit repesivät, kun puolesta äänesti 11 valtuutettua ja vastaan 7. Ratikkaa vastustivat keskustan lisäksi perussuomalaiset, kristillisdemokraatit, Liike Nyt ja Valta kuuluu kansalle. RKP:n ryhmästä yksi äänesti puolesta ja kaksi vastaan.
Tikkanen hämmästelee, miksi usein korostetaan, että investoinnit ja käyttötalous ovat erillään kaupungin taloudessa, eikä ratikan rakentaminen vaikuta negatiivisesti varhaiskasvatukseen tai perusopetukseen.
Tikkanen kuitenkin näkisi päiväkotien tai koulujen rakentamisen ratikkaa tärkeämpinä investointeina, jotta ryhmäkokoja voisi pienentää.
– Sillä olisi suora vaikutus oppimistuloksiin sekä lasten ja opettajien hyvinvointiin.
Tikkanen myös muistuttaa, että ratikasta tulevat hyötymään lähinnä sen reitin varrella asuvat. Noin 19 kilometriä pitkän raitiolinjan on suunniteltu kulkevan lentoasemalta kauppakeskus Jumbon ja Tikkurilan kautta Hakunilaan ja siitä Länsimäen kautta Helsingin Mellunmäen metroasemalle.
– Moni Vantaan Päiväkummussa asuva esimerkiksi toivoo muutaman lakkautetun bussireitin palauttamista ja teiden kunnostamista, Tikkanen huomauttaa.
Valtuustossa pitämässään puheenvuorossa Tikkanen totesi, että ratikkahankkeesta seuraava mittava velkaantuminen vie Vantaan tulevaisuudelta budjetillisen liikkumatilan.
– Tiedämme sen, että ratikkahankeen toteutuessa muuhun on lähivuosikymmenet niukasti rahaa, mutta ratikkaan valtuustolta näyttää löytyvän yli 400 miljoonaa euroa, hän sanoi.
Tikkasen mukaan Vantaalla pitäisi pysähtyä pohtimaan, millaiset investoinnit aidosti edistävät kaupungin elinvoimaa.
– Esimerkiksi nuorten yrittäjyyden edistäminen on lähes tutkimaton vaihtoehto.
Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen näkee ratikan investointina tulevaisuuteen.
– Se yhdistää alueitamme ja mahdollistaa meille kestävän kasvun jo olemassa olevaa kaupunkirakennetta kehittämällä, sanoo Viljanen tiedotteessa.
Viljasen mukaan kaupungin talous on vakaalla pohjalla ja lainamäärä alhaisin yli kymmeneen vuoteen. Hän alleviivaa kaupungilla olevan varaa ottaa lainaa ratikan rakentamiseen ja jatkaa samaan aikaan muita rakentamiseen liittyviä investointeja.
Suunnitelmien mukaan raitiotien rakentaminen voi alkaa vuonna 2024 ja liikennöinti syksyllä 2029. Rakennustöiden alkamista edeltää kilpailutusvaihe vuoden 2023 syksystä vuoden 2024 keväälle.
Arvion mukaan vuonna 2050 linjan varrella asuisi 124 000 vantaalaista ja sijaitsisi 83 000 työpaikkaa.
Nykyisellään raitiotieliikennettä on Helsingissä ja Tampereella, minkä lisäksi Espoossa liikennöinnin on määrä alkaa viimeistään ensi vuoden alussa.
