Vanhanen Ylellä: Kehystasoon palaaminen edellyttää "sisäisiä siirtoja" – "Yritän löytää sille mahdollisimman kauniin sanan"

Kehysriihi

Keskiviikkona alkavassa kaksipäiväisessä kehysriihessä pyritään palaamaan hallitusohjelman mukaiseen kehystasoon. Koronakriisin vuoksi lisääntyneiden menojen jälkeen se tarkoittaa myös sopeutuksia tai leikkauksia, valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) kertoi Ylen aamussa.

– Kyllä, tai sisäisiä siirtoja. Yritän löytää sille mahdollisimman kauniin sanan, Vanhanen muotoili.

– Menotasot ovat paikoitellen nousseet ja hallituksen pitää tehdä sisäisiä siirtoja, kutsutaan niitä sitten sopeutuksiksi, leikkauksiksi tai aktiivisiksi toimenpiteiksi. Mutta pohjalla on esitys, joka nojaa hallitusohjelmaan. Kehysriihessä ratkaistaan se, miten aika mullistavan vuoden jälkeen kehystaso asetetaan, miten löydetään tie siihen, että palataan kehystasoon.

Veronkorotusesityksiä ei ole Vanhasen mukaan tulossa, vaan talouden tasapainottaminen täytyy tehdä menopuolella.

Vanhasen mukaan poliittista realismia on se, että sisäisten siirtojen pitää kohdistua kaikille aloille, jotta ne voivat saavuttaa jonkinlaisen hyväksynnän.

– Sen vastapainoksi pitää muistaa, että jos niitä tehdään, niitä tehdään sen takia, että taas vastaavasti on tärkeisiin menoihin pitänyt varata rahoja.

Vanhanen sanoo, että Suomen talouden romahdus onnistuttiin koronakriisissä välttämään. Pandemian aikana ja sen häntänä Suomi on kuitenkin kymmenillä miljardeilla velkaantuneempi julkinen talous kuin ennen pandemiaa, hän korostaa.

– Pidemmän tähtäimen näkymä joka kehysriihessä toimenpiteineen pitää luoda, on keskeisin.

Vanhasen mukaan hallituspuolueilla riittää tekemistä tämän yhteisen suunnan löytämisessä.

– Puolueiden puheenjohtajat ovat jo usean päivän aikana käyneet neuvotteluja, pohjustaneet kehysriihtä. Vielä ei valmista ole, valtiovarainministeri toteaa.

Hallituksen työllisyystavoitteesta puuttuu vielä 50 000 päätösperäistä työpaikkaa. Vanhasen mukaan olennaista on, että päätökset niistä syntyvät tämän vaalikauden aikana, mutta uskottavuuden säilymisen vuoksi niitä tarvitaan ”merkittävä määrä” jo tässä riihessä.

– Potentiaalia koko pottiin on olemassa riittävästi, mutta olennaista on ehkä sittenkin kiinnittää huomiota toimenpiteiden sisältöön niin, että ne myös vahvistavat samalla julkista taloutta.

Vanhanen muistuttaa, että esimerkiksi osatyökykyisten työllistäminen on julkiselle taloudelle kustannuksia aiheuttavaa.

– Joukossa täytyy olla sellaisia toimia, jotka selvästi parantavat julkista taloutta. Yhteisvaikutus ratkaisee.

Julkisuudessa on ollut esillä etenkin paikallisen sopimisen laajentaminen ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston porrastaminen. Kumpikaan keino ei näytä helposta.

Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.) vastustaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston leikkaamista eikä paikallisen sopimisen laajentamisesta ei ole saatu sopua työmarkkinajärjestöjen kesken.

Kumpikaan keino ei kuulu valtiovarainministerin valmistelemiin asioihin, vaan ne ovat hallituspuolueiden välillä sovittavia asioita, Vanhanen toteaa.

– Ansiosidonnaisen työttömyysturvan uudistaminen on selkeästi toimenpide, jolla julkista taloutta vahvistettaisiin. Molempia keinoja yhdistää se, että jotta hyvä tulos saataisiin, tarvittaisiin työmarkkinajärjestöjen yhteistyötä.

– Tällä kertaa järjestöjen puolelta ei ole vetoapua hallitukselle tullut, se ilman muuta mutkistaa, Vanhanen sanoo.

Vanhanen ei lämpene vasemmistopuolueiden ajatukselle siitä, että laskelmiin otettaisiin huomioon työpaikat, jotka ovat koronaelvytyksen vuoksi säilyneet. Vanhanen sanoo, että elvytyksellä on pystytty hillitsemään sitä, ettei julkisen talouden vaje kasva entisestään, mutta uutta se ei ole tuonut.

– Ilman muuta on suojattu olemassa olevia työpaikkoja, eikä sitä pidä vähätellä. Mutta ne eivät vaikuta tähän vajelaskelmaan eli siihen, millainen on julkisen talouden vaje.

– Ne koronaa edeltävät talouden rakenteen ongelmat ovat edelleen olemassa, ehkä jopa pahentuneet, koska nyt on enemmän velkaa pohjalla.

Vanhanen sanoo uskovansa kuntien roolin vahvistamiseen työllisyyspalvelujen järjestäjänä. Kehysriihen asia se ei kuitenkaan ole, vaan kokeilu siitä on käynnistymässä.

– Työllisyyspalvelut tuodaan sinne paikalliselle tasolle, jossa kunnat, yrityselämä ovat parhaimmillaan lähempänä toisiaan kuin TE-keskusjärjestelmä. Uskon kyllä, että sillä on työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaan olennaisesti parantava vaikutus.

Vanhanen uskoo, että työllisyyskokeilulla saadaan päätösperäisiä työpaikkoja.

– Siihen uskotaan erittäin paljon, ja toivottavasti se ei jää kokeiluksi, vaan siitä tulee pysyvä siirto. Tämä tulee minusta pitää tavoitteena.

Vanhanen on pitänyt vahvasti esillä tutkimus- ja kehitystoimintaan satsaamista. Se edellyttää syvää parlamentaarista yhteistyötä, hän sanoo.

– Hallitus ei yksin pysty sitä päätöstä tekemään. Se koko vuosikymmenen satsaus vaatii yhteistyötä yli hallitus-oppositiorajan. Myös tulevilla vaalikausilla täytyy pitää kiinni.

Vanhasen mukaan kehysriihessä yritetään tehdä ratkaisuja myös turpeesta. Hän katsoo, että sen käytön alasajo tapahtuu nyt hallitsemattomasti.

– Kovin paljon sitä säätelyä ei pystytä tekemään, koska päästöoikeuden hinta on nostanut hinnan sellaiselle tasolle, että hakkeesta haetaan ratkaisua. Kotimainen hake on myös työllistävä, mutta sillekin pitää antaa aikaa, että hakkeen tuotantoa saadaan lisättyä kestävällä tavalla.

Vanhasen mukaan turvealalla on vahva luopumisen henki päällä, ja energiayhtiöt hankkivat haketta mistä saavat, Itämeren alueelta ja Venäjältä.

– Tämä on hallitsematon tilanne, tällaista ei pitäisi olla. Kyse on kuitenkin satojen tuhansien kotien lämmittämisestä.

Työ- ja elinkeinoministeriön turvetyöryhmä esittänyt esimerkiksi verohelpotuksia pienille turvetta käyttäville lämpölaitoksille, mutta vihreät ovat tyrmänneet sen.

– Asioita ratkaistaan tässä kehysriihen tiimoilla. Kaikilla on tavoitteita tähän liittyen, toisilla on varauksia ja toisilla tavoitteita. Tästä täytyy löytyä kompromissi, Vanhanen sanoo.