Vanhanen: Kehysjärjestelmään palaaminen erittäin tärkeää – "riihen päätöksillä ei lisätä seuraavan hallituksen menoperintöä"
Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) korosti hallituksen kehysriihen jälkeisessä tiedotustilaisuudessa, että neuvotteluja käytiin erittäin haastavassa tilanteessa keskellä koronaviruspandemiaa.
– Pandemia on edelleen päällä, ja sen jälkeen on tarve korjata jälkiä sekä huolehtia siitä, että velkakestävyyteemme luotetaan jatkossa, Vanhanen kuvasi.
Hallitus ylittää valtiotalouden kehykset väliaikaisesti 900 miljoonalla eurolla vuonna 2022 ja 500 miljoonalla eurolla vuonna 2023. Vanhanen huomautti, että väliaikaisilla ylityksillä on aleneva suunta.
– Vuodesta 2024 eteenpäin menot ovat alhaisemmat kuin valtiovarainministeriön alkuperäisessä esityksessä, eli tämän riihen päätöksillä ei lisätä seuraavan hallituksen menoperintöä. Seuraava eduskunta ei joudu paikkaamaan menotasoja, Vanhanen totesi.
Lähes miljardin euron kehysylitykset ovat Vanhasen mukaan tarpeellisia ja välttämättömiä menoja, joita ei ole alkuperäisissä kehyksissä kyetty arvioimaan.
Tällaisia ovat esimerkiksi ict-muutoskustannukset, Veikkauksen tuottojen alenemisesta aiheutuva järjestöjen tuen ylläpitäminen, yritysten sähköistämistuki, kuntien valtionosuuksien kasvu sekä koronavuoden lisätalousarvion päätöksistä aiheutuvat määräaikaiset menolisäykset.
Vanhanen korosti, että kehysjärjestelmä ylläpitää luottamusta Suomen talouden hoitoon.
– Kaikkialla ymmärretään, että pandemian ja sen jälkihoidon aikana joudutaan tekemään poikkeuksia. On erittäin tärkeää, että uskottavalla palataan kehysjärjestelmään ja sen sisältämään kuriin.
Hän muistutti, että kansainvälisten luottoluokittajien tärkein huomio kohdistuu siihen, kuinka uskottavalla tavalla kulloinenkin eduskunta ja hallitus huolehtivat valtion taloudesta.
– Kehysriihen päätöksillä on luotu pohjaa sille, että Suomi on jatkossakin Pohjoismaa.
Vanhasen mukaan luottamusta tukee se, että keskellä kriisiä kyettiin tekemään 370 miljoonan euron ministeriöittäin kohdennetut leikkauspäätökset vuodesta 2023 alkaen. Vanhanen korosti, että kyseessä ei ole aie, vaan leikkauksista on päätetty sitovasti.
– Kaikkien näiden toimenpiteiden seurauksena suhteellinen velan kasvu suhteessa kansantuotteeseen jo tämän vuosikymmenen puolivälissä. Vielä viime syksynä arvioimme, että taitos tapahtuu vasta vuonna 2030.
Velan suhde bruttokansantuotteeseen vakiintuu Vanhasen mukaan noin 75 prosentin tasolle vuosina 2025–26.
– Sen jälkeen ikäsidonnaiset menot johtaisivat velkasuhteen kääntymiseen uudelleen nousuun. Siksi päätimme talouden kestävyystiekartasta, jonka toimeenpanoa täytyy jatkaa myös tämän hallituksen aikana, jotta velkasuhteen aleneminen saadaan aikaan.
Myönteistä on Vanhasen mukaan se, että maailmantalouden arvioidaan olevan vuoden lopulla nopeassa, jopa kuuden prosentin kasvussa.
– Suomen kasvu ei ole niin voimakasta kuin muualla, mikä osittain johtuu siitä, että pandemian aikana romahdus ei ollut niin suuri. Olemme pärjänneet koronakriisin hoidossa talouden näkökulmasta kohtuullisen hyvin. Viime syksynä arvioimme, että kestävyysvaje tämän jälkeen on lähes 10 miljardia. Nyt arvio on selvästi pienempi.
