Valtuustot vääntävät päivähoito-oikeuden rajauksesta

Kunnissa väännetään kättä suhtautumisesta hallituksen kaavailemiin subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajauksiin ja päiväkotien ryhmäkokojen kasvattamisiin.

Kantansa on tähän mennessä päättänyt kymmenisen kuntaa.

Hallituksen aikeita ei aiota toteuttaa ainakaan Helsingissä, Tampereella ja Kotkassa. Hämeenlinnassakin näyttää siltä, ettei säästöihin suostuta.

Sen sijaan Kuopiossa, Joensuussa ja Lahdessa päivähoidon säästötoimet ovat toteutumassa.

Vantaalla ja Espoossa ryhmäkokoja ei aiota kasvattaa, mutta Vantaa rajaa päivähoito-oikeutta. Espoo tekee päätöksensä siitä ensi vuonna.

Hallitus aikoo rajata päivähoito-oikeuden 20 tuntiin lapsilta, joiden toinen vanhemmista on kotona.

Ryhmäkokoja kasvatetaan niin, että yhtä hoitajaa kohden on jatkossa kahdeksan yli 3-vuotiasta lasta nykyisen seitsemän sijaan.

Karkeasti arvioiden kuntien ratkaisuissa näyttäisi korostuvan jakautuminen hallitus- ja oppositiopuolueisiin, sanoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Jarkko Lahtinen.

Niissä kunnissa, joissa hallituspuolueilla on valtuustossa enemmistö, varhaiskasvatuksen leikkaustoimet näyttäisivät saavan kannatusta.

Vastaavasti niissä kunnissa, joissa oppositiopuolueet ovat vahvoilla, hallituksen suunnitelmia ei aiota toteuttaa.

Näkemys saa vahvistusta myös Suomenmaan haastattelemilta kuntien varhaiskasvatuksen johtajilta. Moni myöntää oppositio–hallitus -jaon näkyneen päätöksenteossa.

Lahtisen mukaan asetelmassa ei ole kuitenkaan ole selkeää linjaa. Myös poikkeuksia mahtuu sekaan.

Lahtinen näkee, että kunnat ovat arvioineet päätöstä lapsen saaman palvelun ja perheiden valinnanvapauden perusteella.

– Taloudelliset vaikutukset eivät niinkään korostu päätöksenteon taustalla.

Kunnat ovat tehneet päätöksensä pääosin vuoden 2016 talousarvion yhteydessä.

Lahtinen korostaakin, että on vaikea arvioida, koskevatko kuntien ratkaisut vain ensi vuotta vain onko kyseessä pidemmälle ajalle tehty linjaus.

Hallituksen päivähoito-oikeuden rajaus ja ryhmäkokojen kasvu astuvat voimaan elokuun alusta.

Ensi syksynä tilanne on kuitenkin se, että lapsiperheet saavat vierekkäisissä kunnissa erilaisia palveluja.

Se ei ole Lahtisen mielestä ongelma.

– Samanlainen tilanne on tälläkin hetkellä esimerkiksi päivähoidon asiakasmaksuissa. Ei tässä mistään katastrofista ole kyse.

Ei tässä mistään katastrofista ole kyse.

Kuntaliiton erityisasiantuntija Jarkko Lahtinen

Jos kaupunkien valtuustot ovat erimielisiä päivähoitoleikkauksista, niin sitä ovat myös eri kaupunkien varhaiskasvatuksen johtajat.

Kuopion varhaiskasvatuksen johtaja Pekka Lindell näkee subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajauksen hyvänä asiana ”yhteiskuntamoraalin” näkökulmasta. Hän uskoo rajauksen tuovan säästöjä.

– Melko pitkälle menevä oikeushan tämä on ollut, kun sotessa on muutenkin niin paljon säästöpainetta esimerkiksi vanhusten- ja vammaishuollon osalta.

Rajaus koskee Kuopiossa noin kahdeksaakymmentä kokopäiväisessä hoidossa olevaa lasta.

Lukemasta on jätetty pois ne lapset, joiden kuuluisi päiväkotien henkilökunnan arvion mukaan saada kokopäiväistä hoitoa sosiaalisista, kasvatuksellisista tai kuntoutuksellisista syistä. Heitä on Lindellin mukaan yli 150.

Hämeenlinnassa päivähoito-oikeuden rajauksesta ja ryhmäkokojen kasvattamisesta päättää lasten ja nuorten lautakunta.

Varhaiskasvatuksen tilaajapäällikön Seija Mäkisen mukaan näyttää vahvasti siltä, ettei säästöjä aiota toteuttaa.

Päivähoito-oikeuden rajausta Mäkinen ei näe merkityksellisenä, sillä se koskisi vain kymmentä prosenttia päivähoidossa olevista lapsista.

Ryhmäkokojen kasvattamista hän sen sijaan pitäisi tärkeänä taloudellisesta näkökulmasta.

– Meillä on pulaa hoitopaikoista ja jatkuvat säästöpaineet. Suhdelukua muuttamalla voisimme ottaa lapsia enemmän sisään tai voisimme säästää sijaiskuluissa, Mäkinen pohtii.

Meillä on pulaa hoitopaikoista ja jatkuvat säästöpaineet.

Varhaiskasvatuksen tilaajapäällikkö Seija Mäkinen

Tampereella päivähoito-oikeuden rajaus olisi koskenut noin tuhatta lasta. Kaupunginvaltuuston päätöksellä rajausta ei kuitenkaan tule.

Varhaiskasvatuksen tuotantojohtajan Kristiina Järvelän mielestä keskustelu on tiivistynyt liikaa tunti- ja lapsimääriin.

– Puheista on jäänyt sellainen vaikutelma, että tuntimäärä kertoisi päivähoidon laadun. Ei sillä ole mitään merkitystä sisällön kannalta, Järvelä puuskahtaa.

– Olisin kaivannut keskustelua siitä, mitä kahdenkymmenen tunnin oikeus pitää sisällään pedagogisesti ja kasvatuksellisesti, hän summaa.

Kotkassakaan hallituksen säästöjä ei aiota toteuttaa. Varhaiskasvatusjohtaja Maija Rikbergin mielestä kaupunginvaltuuston päätös on hyvin myönteinen signaali lapsiperheille ja varhaiskasvatusalalla työskenteleville.

Rikberg uskoo, että päivähoito-oikeuden rajaamisesta olisi korkeiden työttömyyslukujen Kotkassa tullut iso ongelma.

– Olisi ollut mahdotonta seurata, milloin vaadittu kahden kuukauden työttömyysjakso täyttyy ja lasten päivähoito-oikeus muuttuu.

– Kaiken lisäksi perheet olisivat asettuneet hyvin epätasa-arvoiseen asemaan, hän sanoo.

Ryhmäkokojen kasvattaminen olisi Rikbergin mielestä tarkoittanut henkilöstön vähenemistä, sillä pienissä päiväkotitiloissa lapsimäärää ei ole mahdollista lisätä.