Valtakunnansovittelija: Ei dramaattista eroa nykyiseen, mutta lakiin kirjaaminen kasaa paineita

Valtakunnansovittelija Anu Sajavaara sanoo, että hallituksen lakiehdotus vientivetoisesta palkkamallista ei tuo dramaattista eroa nykyiseen käytäntöön. Suomessa valtakunnansovittelijat ovat jo vuosikymmeniä noudattaneet mallia, jonka mukaan viennin päänavaajaratkaisua suojataan.

Ainoat poikkeamat lähihistoriassa ovat sovittelulautakuntien tekemät niin sanottu Sari Sairaanhoitajan palkkaratkaisu vuodelta 2007 ja kunta-alan palkkaratkaisu vuodelta 2022.

– Vuoden 2022 poikkeama on tietysti tämän lakiehdotuksen taustalla. Kunta-alan ratkaisu aiheutti sen verran aaltoja työmarkkinakentässä, että nykyinen hallitus päätyi kirjaamaan sen tällä tavalla lakiin, Sajavaara arvioi STT:lle.

– Toki sovittelijan näkökulmasta se kasaa paineita sovitteluinstituution ylle, jos se on lakiin kirjoitettu.

Koordinoitu malli on Sajavaaran mukaan ollut työnantajapuolen yksipuolista koordinointia.

– Se on käytännössä tarkoittanut, että työnantajapuolella yksityisellä sektorilla ei saada läpi sellaisia ratkaisuja, jotka poikkeaisivat vientialojen linjaamasta yleisestä linjasta. Sovittelijan ei kannata sellaista edes yrittää antaa, koska se ei mene työnantajapuolen hallinnoista läpi.

Nykyisessäkin laissa vuodelta 1962 on Sajavaaran mukaan ilmaisuja, jotka käytännössä ovat tarkoittaneet sitä, että mitään ääriratkaisuja ei sovittelijan odoteta tekevän.

Periaatteet ovat sinänsä tuttuja myös naapurimaasta Ruotsista. Siellä mallia ei kuitenkaan ole kirjattu lakiin.

Sajavaara painottaa, että osapuolten tulisi ensisijaisesti pyrkiä löytämään ratkaisu keskenään, sovittelijalle päätyminen on vasta toissijainen keino. Hänen mukaansa näin ollen on julkisen sektorin alojen työntekijöiden omasta neuvottelutoiminnasta kiinni, putoavatko he mahdolliseen ikuiseen palkkakuoppaan vai eivät.

– Muista Pohjoismaista ei myöskään tule sellaista viestiä, että siellä olisi jollain tavalla jääty jälkeen, vaikka siellä on tämä malli ollut. Siellä ansiotaso on noussut kautta linjan ja myös naisten ja miesten välinen palkkaero on kaventunut. On mahdotonta sanoa, mikä osuus tällä mallilla siinä on. Kokonaistalouden näkökulmasta siellä ei kuitenkaan ole sellaisia merkkejä, että tämä malli olisi jollain tavalla ollut haitallinen naisvaltaisten alojen palkkakehityksen osalta.

Suomessa viime vuosina päänavaajajärjestöt Teknologiateollisuus ja Teollisuusliitto ovat joutuneet turvautumaan valtakunnansovittelijaan, kun sopuun ei ole omassa pöydässä päästy. Sama ilmiö on Sajavaaran mukaan tuttu myös muissa Pohjoismaissa.

– Vähän liian helposti muuallakin kuin Suomessa on ollut vallalla ajattelutapa, että ulkoistetaan neuvottelut ulkopuolisen tahon ratkottavaksi. Toki ajat ovat vaikeat, ja sukset menevät helposti ristiin.