Vaikuttaako tappio kuntavaaleissa hallitukseen? – Näin Vanhanen, Lindström ja Wallin muistavat seuraukset
Entisen työministerin Jari Lindströmin mukaan kuntavaalitappiolla voi olla paljonkin vaikutusta hallituspuolueiden toimintaan.
– Se, joka väittää muuta, valehtelee.
Lindström oli ministerinä pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksessa keväällä 2017, kun perussuomalaisten kannatus putosi kuntavaaleissa 3,5 prosenttiyksikköä 8,8 prosenttiin. Häviö vaikutti Lindströmin mukaan paitsi puolueeseen, myös yksittäisiin edustajiin.
– Osa kansanedustajista hyppi seinille, Lindström kertoo STT:lle.
Puolue ei pysynyt kauaa kasassa vaalien jälkeen vaan hajosi, kun Jussi Halla-aho valittiin puolueen puheenjohtajaksi Timo Soinin tilalle. Parikymmentä kansanedustajaa joukossaan Lindström muodosti uuden puolueen, jonka nimeksi tuli Sininen tulevaisuus.
Lindströmin mukaan vaalitappiosta voi vetää viivan puolueen hajoamiseen, sillä vaalitulos kasvatti puolueen sisäisiä riitasointuja.
– Siinä ruvetaan miettimään, että tämä ei näytä ollenkaan hyvältä. Osa saattaa tehdä harkiten ja osa harkitsemattomasti jotakin sellaista, että pääsee julkisuuteen, koska poliitikko elää julkisuudesta.
Lindström muistaa, että vuoden 2017 keväällä yhdeksän perussuomalaisten kansanedustajaa uhkasi ulostulossaan, että sote-uudistus ei etene, jos maahanmuuttolinjaukset eivät etene. Tästä seurasi hänen mukaansa se, että puolueen puheenjohtaja Soini repi pelihousunsa ”kertakaikkisesti”.
– Se oli selkeä oire siitä, että tämän ryhmän sisällä on tapahtunut jotakin ja omaa häntää nostetaan muiden kustannuksella.
Sunnuntain kuntavaaleissa hallituspuolueista perussuomalaisten kannatus romahti 6,8 prosenttiyksikköä 7,6 prosenttiin. Kokoomuksen kannatus nousi puoli prosenttiyksikköä 21,9 prosenttiin ja RKP:n kannatus 0,3 prosenttiyksikköä 4,7 prosenttiin. Kristillisdemokraattien kannatus säilyi 3,6 prosentissa.
Entisen pääministerin Matti Vanhasen mukaan kuntavaaleihin panostetaan paljon niin hallitus- kuin oppositiopuolueissa, vaikka valtakunnanpolitiikassa niitä pidetään ikään kuin välivaaleina. Erityisen tärkeät vaalit ovat puolueiden kenttäväelle.
– Ne otetaan erittäin vakavasti ja niihin valmistaudutaan pitkäjänteisesti. On väärin sanoa, että ne eivät ole kovin merkittävät jollekin puolueelle, Vanhanen sanoo STT:lle.
Vanhanen oli pääministeri vuoden 2008 kuntavaalien aikaan, kun keskustan kannatus putosi edellisiin vaaleihin verrattuna 2,7 prosenttiyksikköä 20,1 prosenttiin. Vanhasen mukaan kuntavaalitulokset eivät ole kuitenkaan aiheuttaneet puolueessa hötkyilyä.
– Meidän kohdallamme en muista, että mitään vakavaa hallituspolitiikan sisältöön liittyvää keskustelua olisi käyty, koska hallituspuolueissa ja varsinkin pääministeripuolueessa pidetään tärkeänä sitä, että kerran sovitusta hallitusohjelmasta pidetään kiinni.
Vanhasen muistin mukaan yksittäiset ehdokkaatkaan eivät hermoilleet kuntavaalien tuloksesta. Hän sanoo, että kansanedustajat aistivat jo vaalikentillä, milloin ”äänestäjien peukalo rupeaa näyttämään alaspäin”.
Vuonna 2008 keskusta oli ollut pääministeripuolue viisi vuotta. Vanhasen mukaan äänestäjät väsyvät niin sanottuun vanhaan valtaan. Tämä selittää hänestä sitä, että oppositiopuolueet menestyivät näissäkin kuntavaaleissa.
– Pitkäaikainen hallitusvastuu painaa, ja tuntuu, että rytmi ja vauhti ovat nykyaikana yhä enemmän kiihtyneet. Ihmiset rupeavat kaipaamaan muutosta jo kahdessa vuodessa, Vanhanen sanoo.
Vanhasen hallituksen kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin ei myöskään muista, että RKP:n puolen prosenttiyksikön kannatuksen lasku 4,7 prosenttiin vuoden 2008 kuntavaaleissa olisi vaikuttanut puolueen hallituspolitiikkaan tai hallituksen sisäiseen dynamiikkaan.
Vaikka kannatus laski muutamilla muillakin hallituspuolueilla ja RKP:tä enemmän, oli hallituksessa keskityttävä talouteen.
– Silloinhan finanssikriisi oli kaatumassa päälle ja suuri osa huomiosta meni sen vaikutusten torjumiseen ja lieventämiseen, Wallin muistelee STT:lle.
Kuntavaalit on käyty kriisitunnelmissa useita kertoja. Vuonna 2021 hallituksen harmina oli korona, ja tällä hetkellä niskassa on Venäjän uhka.
– Kuntavaalit toimivat eräänlaisena ilmapuntarina ja fiilismittarina siitä, mihin suuntaan politiikan tuulet puhaltavat, Wallin sanoo.
Wallin ei urallaan poliitikkona nähnyt kollegoiden juuri hermoilevan kuntavaalituloksista, vaikka sanookin, että kuntavaaleissa poliitikot tarkistavat myös oman kannatuksensa, vaikka pokka pitää ulospäin.
Monet äänestävät kuntavaaleissa hallituksen suosiosta.
– On selvää, että ainakin oppositiopuolueet haluavat tehdä kuntavaaleista kansanäänestyksen yleisen hallituspolitiikan onnistumisesta. Ikävä puoli on se, että se vie huomiota pois niistä asioista, joista on oikeasti kysymys kunta- ja aluevaaleissa, eli esimerkiksi kouluista sekä sosiaali- ja terveyspolitiikasta, Wallin sanoo.
Vanhasen mukaan vaalitappion kokenut perussuomalaiset pärjää vaaleissa silloin, kun esillä ovat puolueen identiteetille tärkeät teemat, kuten maahanmuutto.
– Jos kuvittelisin tällä hetkellä, mitä hallituksen sisällä tapahtuu, perussuomalaisilla johtopäätös on varmaan se, että koska kuntavaaleissa ei puhuttua heidän teemoistaan, niitä pitää ruveta korostamaan hallituksen sisällä.
Lindström sanoo, että erityisesti kohtalostaan kuntavaalien jälkeen huolestuvat poliitikot, joille ilmestyy omalta alueelta haastaja, joka voittaa heidät selvästi.
– Ihminen miettii, onko hänen toimintansa jotenkin näkymätöntä. Sitten tehdään tiedotteita, joissa otetaan hyvinkin värikkäin sanakääntein kantaa jonkin asian puolesta tai jotakin vastaan.
Hänen mukaansa poliitikot seuraavat gallupeja tarkkaan ja miettivät, miten heille vaaleissa käy.
– Ja sitten kun kuntavaalitulos tulee, niin sehän ei ole enää mikään gallup, vaan se on oikeasti tulos.
Uutista korjattu 20.4. klo 10.25: Jutussa kerrottiin virheellisesti, että kokoomuksen kannatus olisi laskenut 13.4. pidetyissä kuntavaaleissa puoli prosenttiyksikköä edellisistä kuntavaaleista. Tosiasiassa kokoomuksen kannatus nousi puoli prosenttiyksikköä.