Useimmat hyönteiset ovat hyötyneet kesän helteistä – uusia hyönteisiä tulee Suomeen ilmaston lämmetessä
Suurin osa hyönteisistä on hyötynyt lämpimistä ja tasaisista sääoloista, kertoo dosentti Jari Haimi Jyväskylän yliopistosta.
Tavalliseen Suomen kesään mahtuu Haimin mukaan hyönteisille epäedullisia jaksoja. Huonojen jaksojen puuttuminen on tärkeä tekijä siinä, että muun muassa päiväperhosia, sudenkorentoja, kirvoja ja leppäkerttuja on ollut paljon.
Korkeat lämpötilat eivät suurimmalle osalle hyönteisistä ole ongelma, mutta yhdyskuntapistiäiset kuten kimalaiset ja mehiläiset ovat joutuneet tekemään töitä viilentääkseen pesiään.
Punkit eli puutiaiset taas eivät helteillä ja kuivalla säällä etsi isäntäänsä, vaan painuvat suojaan maaperän karikkeeseen. Kasvien lakastuminen voi näkyä hyönteisissä, joiden toukat elävät näillä kasveilla.
Hyönteiset liikkuvat ja saalistavat pääasiassa normaalisti helteistä huolimatta.
Päivän kuumin aika ei silti välttämättä ole vilkkain. Esimerkiksi päiväperhoset, sudenkorennot ja pistiäiset olisivat normaalisti aktiivisimmillaan keskellä päivää, mutta nyt niitä on havaittu poikkeuksellisesti lentävän myös ilta-aikaan.
Nokkosperhoset ovat Haimin mukaan pitkästä aikaa hyvin runsaslukuisia.
Ne hakeutuvat varjoon ja sisätiloihin eivätkä ole normaaliin tapaansa hakemassa suoraa auringonpaahdetta.
Kukkia ja mettä etsiessään perhoset kaipaavat välillä myös varjoa, jolloin ne saattavat lentää avonaisesta ikkunasta tai ovesta sisään.
Paarmojenkin kanta on tänä kesänä ollut runsas, kertoo Haimi. Toukat ovat aikuistuneet lyhyemmällä ajalla niin hyttysillä kuin paarmoillakin.
Tavallisesti kuoriutuminen tapahtuisi pidemmällä ajanjaksolla ja paarmat lentäisivät pidemmän aikaa.
Nyt kaikki paarmat ovat liikkeellä samaan aikaan. Jatkuva lämpö kiihdyttää paarman elinkaarta, ja paarma-ajat ovat tavallista lyhyempiä.
Viileämmät ja pilviset päivät ovat paarmojen lepopäiviä, mutta helteillä ne ovat jatkuvasti liikenteessä. Näin paarmat saavuttavat nopeammin keskeisen tavoitteensa eli lisääntymisen.
Useimpien hyönteisten elinkaari on vuoden mittainen, ja siihen heijastuu edellisen vuoden sääolot, Haimi kertoo.
– Jos on tapahtunut jotain mullistavaa, se näkyy myös seuraavana vuonna kannoissa.
Lähtökohdat ensi kesän tilanteelle ovat hyönteisten kannalta hyvät, mutta hyönteisten elämään vaikuttavat myös syksy ja talvi. Jos talvi on kylmä ja lumeton, pakkanen pääsee syvälle maahan, jossa hyönteiset talvehtivat kehitysasteissaan. Suurempikin kanta voi kutistua olemattomiin.
Tällä hetkellä useimpien hyönteislajien kohdalla edellytykset hyviin ja isoihin kantoihin ensi kesänä ovat olemassa.
Jos ihminen tulee tuomariksi ja miettii, mikä on puutiaisen tai hyttysen merkitys, katsotaan luontoa helposti harhaisesta näkökulmasta.
Jari Haimi
Etelämpänä elävät hyönteislajit laajentavat levinneisyysaluettaan pohjoiseen, Haimi sanoo.
– Lämpimämpi ilmasto tuo meille uusia otuksia.
Haimin mukaan mahdollisuus tuhoeläintenkin leviämiseen on.
Viljoille, puutarhakasveille ja vihanneksille hankalia lajeja leviää pohjoiseen muiden hyönteisten tapaan. Viljelmille aiheutuu tuhoja, koska ne ovat useimmin yhtä ja samaa kasvia eikä luonnon monimuotoisuus ole estämässä ylisuurten kantojen kehittymistä.
Hyönteiset osallistuvat ekosysteemien toimintaan tiiviisti ja monipuolisesti.
Pölyttäjät ovat kasvien kanssa vuorovaikutuksessa ja mahdollistavat muun muassa mustikoiden, lakkojen ja omenasadon kasvamisen. Monien hyönteisten toukat taas hajottavat kuollutta eloperäistä ainesta, jolloin ravinteet vapautuvat uudelleen kasvien käytettäviksi.
Hyönteiset ovat myös tärkeitä ravintoverkkojen osia. Ravinto ja energia siirtyvät kasvien ja hyönteisten kautta selkärankaisiin eläimiin. Suurin osa linnuistakin käyttää varsinkin pesimäaikanaan hyönteisiä ravinnokseen.
– Ihmiset eivät aina ymmärrä, että hyönteisiä on hyvin paljon ja niillä on tehtävää hyvin monella eri ekosysteemin osa-alueella, Haimi sanoo.
Hän myös muistuttaa, että ekosysteemien toiminnassa on vaarallista ajatella asioita pelkästään ihmisen näkökulmasta.
– Jos ihminen tulee tuomariksi ja miettii, mikä on puutiaisen tai hyttysen merkitys, katsotaan luontoa helposti harhaisesta näkökulmasta.
Haimin mukaan satojatuhansia vuosia luonnossa pärjännyt hyönteinen on osoittanut, että sillä on keskeinen rooli ekosysteemeissä. Niin sanottuja turhia hyönteisiä ei luonnossa ole.
Hän käy läpi ajatusleikin siitä, että luonnosta otettaisiin pois muutamia hyönteisiä. Ekosysteemi ei romahtaisi, vaan muut hyönteiset tulisivat ja valtaisivat jäljelle jääneen tilan.
Tilannetta pitäisi kuitenkin Haimin mukaan katsoa isommassa kuvassa.
Pidemmän päälle ei ole mahdollista tietää, millainen merkitys pois otetulla hyönteisellä on ollut esimerkiksi luonnon ravintoverkossa. Lajien häviäminen muuttaa aina luontoa ja sen ekosysteemejä jonkin verran.
Haimi sanoo, että kaiken ajattelu aina ihmisen kannalta on tulossa tiensä päähän. Hän viittaa muun muassa EU:n julkaisemaan ilmastopakettiin ja luontokadon torjumiseen.
– Nykymuotoinen elämä maapallolla ei toimisi ilman hyönteisiä.