Unet lyhenivät, stressisyöminen lisääntyi – Työterveyslaitos selvitti, mitä etätyöntekijöiden elintavoille tapahtui korona-aikana
Etätyön yleistyminen on lisännyt työntekijöiden vastuuta omasta terveydestään ja työkyvystään. Työterveyslaitoksen (TTL) tuoreessa tutkimuksessa etätyöntekijöiden elintavat olivat korona-aikana pääosin hyvällä tasolla, mutta suurimpana terveysuhkana näyttäytyi liian vähäinen yöuni. Myös stressisyöminen näytti lisääntyneen.
TTL selvitti kuuden asiantuntijaorganisaation työntekijöiden kokemuksia huhti–syyskuussa 2021, jolloin etätyöaikaa oli kestänyt yli vuoden verran. Lähes puolet vastaajista koki hankaluuksia työn ja muun elämän yhteensovittamisessa. Kolmannes arvioi tekevänsä etätöissä pidempää työviikkoa kuin toimistolla.
– Teknologiavälitteinen etätyö koettiin intensiiviseksi ja kuormittavaksi. Myös palautuminen koettiin haastavaksi. Asiat saattoivat jäädä työpäivän jälkeen pyörimään mieleen, TTL:n johtava tutkija Virpi Ruohomäki kertoo STT:lle.
Tutkimuksessa korostuivat myös yksinäisyys ja yhteisöllisyyden puute. Joka viides vastaaja raportoi olleensa eristyksissä työssään.
Tutkimuksen kyselyosuuteen osallistui noin 700 etätyöntekijää. Mukana oli muun muassa toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijöitä sekä julkisen että yksityisen puolen työnantajilta. Enemmistö oli korkeakoulutettuja, ja noin kolmannes oli siirtynyt etätyöhön vasta koronaviruspandemian myötä.
Aineisto ei edusta kaikkia etätyötä tekeviä.
Keskimäärin etätyöntekijöiden elintavat olivat varsin hyvällä tasolla ja he arvioivat työkykynsä hyväksi.
– Kaiken kaikkiaan näytti siltä, että osalla elintavat paranivat, osalla heikkenivät ja osalla pysyivät ennallaan, Ruohomäki sanoo.
Suurimpana terveysuhkana näyttäytyi vähäinen yöuni. Vaikka 42 prosenttia vastaajista kertoi yöuniensa parantuneen etätyöaikana, myös alle kuuden tunnin unia nukkuvien osuus oli tavanomaista suurempi. Vähäinen nukkuminen oli yhteydessä etätyöhön liittyviin hankaluuksiin ja epävarmuuksiin.
Tutkittavat liikkuivat yhtä paljon kuin työntekijät keskimäärin, mutta joka neljäs oli vähentänyt liikuntaa etätyöhön siirtymisen jälkeen. Kolmannes kertoi napostelevansa. Alkoholin riskikäyttäjiä tutkittavien joukossa ei ollut keskimääräistä enemmän.
Käytännössä on vaikea erotella, missä määrin elintapojen muutokset johtuvat etätyöstä ja missä määrin muista koronapandemian vaikutuksista. Esimerkiksi stressi on voinut vaikuttaa muutoksiin elintavoissa.
– Naisista jopa 25 prosenttia ja miehistä 17 prosenttia kertoi tuntevansa stressiä melko tai erittäin paljon. Tähän on todennäköisesti myös koronakriisi vaikuttanut, hän sanoo.
Vaikka monet tutkimuksen tuloksista liittyivät elintapoihin, Työterveyslaitos painottaa myös työnantajien vastuuta ihmisten jaksamisesta. Etätyörutiinien rakentamiseen tarvitaan työnantajan pelisääntöjä ja ohjausta.
– Esihenkilöiltä ja työnantajilta saattaa jäädä huomaamatta, että (työntekijän) työkyky heikkenee. Vapaamuotoisia keskusteluja ja kohtaamisia tarvitaan, ja ilman muuta myös työterveyshuollon tukea ja apua tarvittaessa, Ruohomäki lisää.
Tutkimuksessa epäterveellisiä elintapoja oli etenkin niillä työntekijöillä, joilla oli hankaluuksia etätyön ja muun elämän yhteensovittamisessa tai jotka olivat tyytymättömiä etätyöympäristöön. Riskitekijöitä olivat myös kokemus tiedonsaannin tai tuen riittämättömyydestä tai eristyksessä olemisesta sekä useiden kuormitustekijöiden samanaikaisuus.
Tutkimuksen mukaan näistä asioista kysymällä voidaan tunnistaa, ketkä työntekijöistä saattavat tarvita tukea. Ruohomäki suosittelee työnantajia myös jatkamaan korona-ajan hyviä käytäntöjä, kuten taukojen järjestämistä kokousten lomaan ja virtuaalisia liikuntahetkiä tai kävelykokouksia.
– Aktiivisen liikunnan tukeminen ja työpäivien tauottaminen on tärkeää, Ruohomäki sanoo.
Hän painottaa, että myös yhteisöllisyyden tukeminen on tärkeää, kun etätyö on tullut monille työpaikoille jäädäkseen.
– Tutkimuksessa vaikutti siltä, että osa työntekijöistä kokee eristyneisyyttä ja yksinäisyyttä, Ruohomäki sanoo.
– On tärkeää, että etenkin uudet ja nuoret työntekijät pääsisivät mukaan yhteisöön.