Ulkomaisen työvoiman riistäminen kannattaa rahallisesti – tapauksiin liitettyjen yritysten johtajilla huipputuloja
Ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttö on ollut syksyn puheenaiheita. Työvoiman alipalkkaus on mahdollistanut yrityksille isompia voittoja, minkä myötä johtoportaan palkatkin ovat olleet sievoisia.
STT kertoi syksyllä, että Meyer Turku -telakan alihankkijoilla työskennelleiden ukrainalaisten työehtoja on poljettu muun muassa teettämällä ylipitkiä työpäiviä ja jättämällä lisiä maksamatta.
Kevääseen asti Meyer Turun toimitusjohtajana ollut Tim Meyer tienasi Suomessa viime vuonna Suomessa vajaat 280 000 euroa, josta suurin osa oli pääomatuloja.
Tämän jutun tulotiedot perustuvat verottajan julkaisemiin verotietoihin. Monilla johtajilla voi olla yritystoimintansa kautta myös sellaisia tuloja, jotka eivät näy verotiedoissa. Verohallinnon tiedoissa ei myöskään näy tuloja, jotka verotetaan ulkomailla.
Toukokuussa telakan toimitusjohtajana aloittanut Casimir Lindholm sai viime vuonna ansiotuloja lähes 1,4 miljoonan euron edestä. Hän työskenteli viime vuoden nostolaitevalmistaja Cargotecin pääjohtajana ja toimitusjohtajana. Tämän lisäksi Lindholm kerrytti pääomatuloja noin 11 000 euron verran.
Teollisuusliiton mukaan yhdessä alihankkijayrityksessä pelkästään kahden työntekijän saamatta jääneet lisät lasketaan kymmenissätuhansissa euroissa.
Aluehallintoviraston tarkastuskertomuksen mukaan kymmenien työntekijöiden työpäivä kesti arkena useimmiten 10–11 tuntia ja lauantaisin 6–8 tuntia.
Tarkastuksen perusteella 18 alihankkijayhtiön työntekijää oli vielä elokuussa käyttänyt yhtiön kulkulupia, vaikka on ollut epäselvää, ovatko he enää olleet yrityksen työntekijöitä.
Helsingin Sanomat kertoi lokakuun alussa toisesta tapauksesta, jossa 18 ukrainalaisen telakkatyöläisen joukko oli jäänyt osasta työtunneistaan täysin ilman palkkaa.
Epäilty riisto ajoittuu lehden mukaan parille viime vuodelle, erityisesti vuodelle 2023. Lehden tietojen mukaan epäilynä on, että ukrainalaisilta on viety jopa 140 000 euroa palkkoja ja korvauksia.
Lounais-Suomen aluehallintovirasto on valvonut Turun telakan toimintaa muun muassa tekemällä yhteen alihankkijayhtiöistä työsuojelutarkastuksen ulkomaisen työvoiman käytöstä helmikuussa 2024. Tarkastus koski vuoden 2023 toimintaa.
Telakka kertoi lokakuussa purkaneensa sopimukset kahden ukrainalaistyöntekijöiden riistoon liittyvän virolaisyrityksen kanssa. STT on yrittänyt toistuvasti kysyä, aikooko yhtiö korvata ukrainalaisille palkat, jotka jäivät saamatta. Yhtiö ei ole vastannut kysymyksiin.
SOL-konsernin emoyhtiö Solemon toimitusjohtaja Peppi Kairalla oli verotettavia tuloja viime vuonna 2,5 miljoonan euron edestä. Pääomatuloja näistä oli yli 2,3 miljoonaa euroa.
Syksyllä ilmestyneessä Paavo Teittisen Pitkä vuoro – Kuinka moderni orjuus juurtui Suomeen -kirjassa SOL Palvelut -yhtiön johtotehtävissä työskennellyt lähde kertoo, että yrityksen siivoojilta oli vuosien ajan kiskottu kynnysrahoja.
Sisäpiirilähteen mukaan yhtiöön oli tuotu vuosien varrella satoja siivoojia, jotka olivat maksaneet päästäkseen töihin siivoojiksi.
Kynnysrahat olivat usein isoja. Teittisen haastattelema bangladeshilainen siivooja kertoi maksaneensa 22 000 euroa päästäkseen laivasiivoojaksi.
SOL sanoi tiistaina julkaisemassaan tiedotteessa, ettei se hyväksy kynnysrahojen ottamista. Yhtiö kertoi käyneensä poliisin kanssa vuoropuhelua kynnysrahaväitteistä. Sen mukaan poliisi oli kertonut, ettei sillä ole tietoa kirjassa väitetystä laajamittaisesta kynnysrahailmiöstä.
Yhtiö kertoi kuitenkin syyskuussa Helsingin Sanomille, että sen tiedossa on yksi epäilty tapaus, jossa kaksi työntekijää olisi maksanut mahdollisesti kynnysrahoja. Asia on viety poliisin käsiteltäväksi helmikuussa 2025.
Tiistaina yhtiö sanoi tehneensä lokakuussa päätöksen, ettei se toistaiseksi osallistu työntekijän ensimmäistä oleskelulupaa koskevaan oleskelulupahakemusprosessiin.
Lisäksi työntekijältä varmistetaan jatkolupien hakemusprosessissa, ettei hän ole joutunut tai joudu maksamaan kynnysrahaa tai muuta laitonta maksua vastineeksi jatkoluvasta.
Teittisen kirjassa kerrotaan myös, että ukrainalaisia sotapakolaisia on riistetty laajamittaisesti Rantasalmella sijaitsevassa Järvisydän-kylpylähotellissa. Riistetyt työntekijät olivat työskennelleet Järvisydämen alihankkijalle, jonka yrityksistä myös työsuojeluviranomainen oli löytänyt puutteita.
Perheyrityksen toimitusjohtaja Markus Heiskanen keräsi viime vuoden verotuksessa pääomatuloja reilut 1,1 miljoonaa euroa.
Teittisen mukaan on kiistatonta, että Heiskasen omistajaperheessä tiedettiin ongelmista ukrainalaisten työehdoissa. Heiskanen on puolestaan sanonut, ettei hänellä ollut tietoa esimerkiksi alihankkijayrityksen työntekijöiden työajoista.
Alihankkijan siivoussopimus Järvisydämessä päättyi kirjan mukaan vuoden 2024 lopulla, kun urakan voitti SOL.
Kuluvana vuonna julkisuudessa on käsitelty useampaa marja-alan rikostapausta. Rötösjulkisuudessa ryvettyneiden entisten toimitusjohtajien tulot ovat pudonneet huippuvuosista.
Marja-alan konserni Arctic Groupia koskeva ihmiskauppatutkinta siirtyi syyskuussa syyteharkintaan. Thaimaalaisten marjanpoimijoiden epäillään joutuneen ihmiskaupan uhreiksi Suomessa kahtena satokautena vuosina 2022–2023.
Esitutkinta kohdistui kolmeen marja-alan yritykseen, jotka kuuluvat Arctic Group -konserniin. Tutkintanimikkeinä ovat törkeä ihmiskauppa ja törkeä laittoman maahantulon järjestäminen.
Yritysten toimitusjohtajana toiminut Janne Naapanki vangittiin syksyllä 2023 ihmiskaupasta epäiltynä. Hän on sittemmin vapautunut tutkintavankeudesta ja kiistänyt kaikki häneen kohdistuvat rikosepäilyt. Naapanki tienasi viime vuonna noin 168 000 euroa, josta 94 000 euroa oli pääomatuloja.
Syyskuun alussa Lapin käräjäoikeus tuomitsi marjayhtiö Kiantamaa johtaneen Vernu Vasunnan 3,5 vuoden vankeuteen 62 törkeästä ihmiskaupasta. Vasunnan thaimaalainen liikekumppani Kalyakorn Phongphit sai kolmen vuoden tuomion. Syytetyt kiistivät syytteet oikeudessa.
Vasunta jätti pestinsä Kiantaman toimitusjohtajana syyskuussa. Viime vuoden verotuksessa Vasunta sai ansiotuloja noin 114 00 euroa. Hänen liikekumppaniltaan ei löytynyt Suomesta verotettavia tuloja.
Kolmannessa marja-alan ihmiskauppajutussa Polarica Marjahankinta -yhtiön entiselle toimitusjohtajalle Jukka Kristolle vaaditaan vähintään viiden vuoden vankeutta 77 törkeästä ihmiskaupasta.
Kristo jätti tehtävänsä yhtiössä lokakuussa 2022. Hänelle kertyi viime vuonna ansiotuloja lähes 200 000 euron edestä ja pääomatuloja reilun 69 000 euron verran.
Polaricalla ei sen tilinpäätöksen mukaan ollut omia kutsuttuja poimijoita marjakaudella 2024.