Ulkomaille töihin muuttavat suomalaiset ovat aiempaa korkeammin koulutettuja
Työ on yksi tärkeimmistä – ellei jopa tärkein – syy suomalaisten ulkomaille muuttamisen taustalla. Työn perässä ulkomaille lähtevät suomalaiset ovat useimmiten 20–40-vuotiaita ja korkeasti koulutettuja. Muuttajien koulutustaso on noussut aiemmista vuosikymmenistä.
Usein muuttopäätökseen riittää koulutusta vastaavan työn saaminen, mutta monia motivoi myös parempi urakehitys, kertoo yliopisto-opettaja Tuomas Hovi Turun yliopistosta. Tiedot ovat Siirtolaisuusinstituutin vuoden 2021 Muuttuva ulkosuomalaisuus -kyselytutkimuksesta, johon vastasi reilut 3000 suomalaista 85 eri maasta.
– Kyselyn perusteella it-ala – sisältäen esimerkiksi pelialan – sekä yliopistot olivat suurimmat yksittäiset työllistäjät ulkomailla. Tässä on tapahtunut selkeä muutos vuosikymmenten varrella: vielä 1900-luvun puolella työperäisissä muuttoliikkeissä korostuivat tehdas-, maa- ja metsätaloustyöt sekä palveluammatit, Hovi sanoo.
Itä-Suomen yliopiston tutkijan Saara Koikkalaisen mukaan ulkomaille töihin muuttamisen taustalla voi olla monenlaisia syitä: kiinnostus kansainvälisiä asioita ja kokemuksia kohtaan, halu tehdä mielenkiintoisia työtehtäviä uudessa ympäristössä tai kielitaidon kartuttaminen.
Lähtöpäätökseen vaikuttaa usein sattuma: sopiva työtehtävä tulee eteen, puoliso saa työn ulkomailta tai ulkomaille muutetaan ensisijaisesti rakkauden perässä.
– Myös parempi palkka voi olla motivoiva tekijä, mutta se ei saa ketään muuttamaan esimerkiksi Saksaan, jos päätöstä eivät tue muut tekijät, Koikkalainen huomauttaa.
Nuorimmat työntekijät muuttavat ulkomaille usein seikkailunhalusta tai kokeakseen jotakin uutta ja erilaista ennen perheen perustamista tai vakituisemmalle työuralle asettumista. Moni tekee lähtöpäätöksen jo opintojen aikana tai heti tutkintoon valmistumisen jälkeen ja palaa Suomeen, kun perheen perustaminen tulee ajankohtaiseksi.
Ruotsi on ollut kautta aikojen suomalaisten suosituin muuttokohde, mutta sen merkitys on vähentynyt tasaisesti, Koikkalainen sanoo.
Koikkalaisen mukaan valtaosa muuttajista pysyy Euroopan rajojen sisällä, mutta myös Yhdysvallat on tärkeä muuttokohde. Tietyt alat korostuvat tietyissä maissa.
– Esimerkiksi Norjan 2000-luvun suosiossa näkyy sairaanhoitajien muuttoliike, Belgiaan muutetaan erilaisiin EU:hun ja kansainvälisiin organisaatioihin liittyvien töiden takia, Yhdysvallat vetää edelleen esimerkiksi Piilaaksoon it-alan osaajia ja Britanniaan muutettiin ennen brexitiä paljon opiskelemaan, ja moni jäi sikäläisille työmarkkinoille.
Koikkalaisen mukaan Suomesta ulkomaille muuttaminen alkoi lisääntyä merkittävästi erityisesti vuoden 2010 jälkeen, ja kasvu jatkui koronapandemiaan asti.
Vuonna 2021 muutot olivat pudonneet samalle tasolla kuin 2000-luvun alussa.
– Emme tiedä vielä vuoden 2022 lukuja, joten on vaikea arvioida, ovatko muutot vähentyneet pysyvästi. Muuttoluvuissa näkyvät aina erilaiset talouden heilahdukset ja yhteiskunnalliset muutokset. Esimerkiksi vuoden 2008 taantuma vähensi ulkomaille muuttamista ja Britannian EU-ero sinne suuntautuvaa muuttoliikettä – joka tosin osui korona-ajalle, joten muutokseen vaikutti useita tekijöitä.
Tuoreiden tutkimusten perusteella ulkosuomalaiset viihtyvät asuinmaassaan yleisesti ottaen hyvin. Moni kokee olevansa osa nykyisen asuinmaansa yhteiskuntaa ja väestöä, kertoo Suomi-Seura ry:n toiminnanjohtaja Tina Strandberg.
– Samaan aikaan myös suomalaisuus koetaan yhä tärkeänä osana identiteettiä ja ylirajaista arkea. Suomea arvostetaan ja suomalaisuutta halutaan pitää yllä myös uudessa asuinmaassa.
Strandbergin mukaan tuoreet ulkosuomalaisuustutkimukset osoittavat, että paluumuuttajien ja heidän perheidensä kotoutumista pitäisi tukea Suomessa paremmin. Strandberg nostaa esille E2 Tutkimuksen Kansainvälisten osaajien Suomi -tutkimushankkeen viime vuodelta: yli kolmasosa ulkosuomalaisista olisi valmis harkitsemaan paluumuuttoa, jos tarjolla olisi paluumuuttajien ja heidän puolisoidensa työllistymiseen liittyviä palveluita.
Suomi-Seuran tekemien selvitysten perusteella ulkosuomalaiset usein uskovat työmahdollisuuksiensa olevan paremmat ulkomailla kuin Suomessa. Suuri osa kokee myös, että Suomessa ei osata arvostaa ulkomailla hankittua työkokemusta tai ulkomailla suoritettuja tutkintoja.
– Kansainvälisten osaajien Suomi -tutkimuksen perusteella peräti 82 prosenttia ulkosuomalaisista olisi kuitenkin valmis ylirajaiseen työntekoon. Tutkimustulokset kannustavat kehittämään suomalaisia työmarkkinoita niin, että yhä useammalla ulkosuomalaisella on halutessaan mahdollisuus ylirajaiseen työntekoon etätyön keinoin.