Ulkoasiainvaliokunta kannattaa Suomen irtautumista Ottawan sopimuksesta
Suomen irtautuminen Ottawan miinakieltosopimuksesta etenee. Eduskunnan ulkoasianvaliokunta sai perjantaina valmiiksi mietintönsä asiasta.
Ulkoasiainvaliokunta ehdottaa, että eduskunta hyväksyy Suomen lähdön sopimuksesta. Valiokunta ehdottaa lausumaa, jonka mukaan Suomi jatkaa kuitenkin vahvaa tukeaan humanitaariselle miinatoiminnalle, kuten miinanraivaukselle ja miinojen uhrien avustamiselle.
Vasemmistoliiton edustaja vastusti sopimuksesta lähtemistä ja jätti mietintöön vastalauseen.
Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) korosti asiasta pidetyssä tiedotustilaisuudessa valiokunnan pitäneen tärkeänä, että Suomi on edelleen täysimittaisesti mukana kansainvälisessä sääntöpohjaisessa työssä myös asevalvonnan ja aseriisunnan osalta.
– Tässä tapauksessa on laajaa kansainvälistä ymmärtämystä osoitettu kuitenkin sille, että Suomi tästä maantieteestä ja ulkoisesta uhasta johtuen tällaiseen ratkaisuun joutuu menemään, Koskinen totesi.
Keskustan Annika Saarikko totesi oman eduskuntaryhmänsä tukevan hallituksen esitystä. Saarikon mukaan kyseessä on vakavien aikojen esitys, jonka ydin on puolustuksellisessa tilannearviossa.
– Tämä on todellakin puolustuksellinen ase ja näiden miinojen käyttö tapahtuu tarkasti säädellysti ja kansainvälisen oikeuden periaatteita noudattaen.
Saarikon mukaan humanitaarisen sopimuksen irtisanominen on silti poikkeuksellinen toimi, ja siksi tämä puoli korostuu myös mietinnössä.
Vihreiden Pekka Haavisto ei jättänyt mietintöön vastalausetta. Hän totesi, ettei sopimuksen irtisanominen kuitenkaan vastaa Suomen pitkäaikaista linjaa aserajoituskysymyksissä.
Haaviston mukaan Ottawan sopimuksesta irtautumisesta voi perustellusti olla kahta eri mieltä: voi painottaa yli 160 maan solmiman kansainvälisen sopimuksen merkitystä tai Suomen puolustuksen näkökulmaa.
Sopimuksen vahvoihin tukijoihin aiemmin kuuluneen Haaviston itsensä harkinnassa painoi nyt enemmän puolustuksellinen näkökulma. Haaviston mukaan puolustuksen näkökulmasta näyttää siltä, että miinoja ei ole kuitenkaan kyetty täysin korvaamaan muilla ratkaisuilla.
– Tietysti vihreät kansanedustajat kukin kohdallaan sitten miettivät näkemyksensä, mutta sekä puolustusvaliokunnassa että ulkoasiainvaliokunnassa olemme olleet mukana tässä mietinnön tekstissä, Haavisto totesi.
Haavisto sanoi puolustusvoimien argumenttien sodankäynnin kuvasta Ukrainassa vaikuttaneen hänen omaan kantaansa. Hän sanoi pitäneensä parempana, että miinoja tehdään valmiiksi varastoon, kuin että tuotanto jouduttaisiin käynnistämään äärimmäisessä tilanteessa.
Vasemmistoliiton Veronika Honkasalo oli eri linjoilla kuin muut. Vasemmistoliitto lähtee hänen mukaansa siitä, että kansainvälisestä sääntöpohjaisesta sopimusjärjestelmästä kiinni pitäminen on nimenomaan Suomen turvallisuusetu.
– Ja irtautumalla tästä sopimuksesta me itse heikennämme sääntöpohjaista järjestelmää, joka myös turvaa Suomen aseman globaalisti.
Honkasalon mukaan Suomen irtautuminen sopimuksesta aiheuttaa vahinkoa Suomen maineelle ja toiminnan uskottavuudelle. Voi myös käydä niin, että kansainvälistä sopimusjärjestelmää innostutaan horjuttamaan laajemminkin, hän näki.
Honkasalon mukaan asian poliittinen käsittely oli myös aivan liian kiireinen.
– Tämä ei ole demokratian arvostamista.
Honkasalo sanoi ymmärtäneensä käsittelyn aikana, että miinat täydentävät Suomen puolustusta, mutta eivät ole sille välttämättömiä.
– Jalkaväkimiinoja käyttävät tällä hetkellä sellaiset maat kuin Venäjä, Myanmar, Iran ja Pohjois-Korea. Voi tietenkin tässä kysyä, haluaako Suomi kuulua tällaisten maiden joukkoon.
Valiokunnan varapuheenjohtaja Sofia Vikman (kok.) kiisti Honkasalon syytöksen liian kiireisestä käsittelystä.
– Mitään ei jäänyt käsittelemättä. Ja jos enemmän aikaa olisi tarvittu huolelliseen käsittelyyn, niin se aika olisi otettu.
Vikmanin mukaan valiokunnat kuulivat asiantuntijoita myös jo ennen hallituksen esityksen saapumista eduskuntaan.
Eduskunnan täysistunto voi äänestää asiasta vielä ennen juhannusta.