Ukrainan sota sai suomalaiset sekä jättämään aseet että tarttumaan niihin
Melkein 2 300 asepalveluksen suorittanutta reserviläistä on tänä vuonna hakenut siviilipalveluksen täydennyspalvelukseen.
Siviilipalveluskeskuksen siviilipalvelusjohtaja Mikko Reijonen kertoi STT:lle, että rajuin ryntäys pois reservistä ajoittui helmikuun 24. päivän ja maaliskuun lopun välille, jolloin jätettiin yli 1 900 täydennyspalveluhakemusta.
– Tämän vuoden hakemusmäärien takana on ilmiselvästi Venäjän hyökkäys Ukrainaan, Reijonen sanoo.
Hakemuksista noin 1 600 on jo käsitelty Puolustusvoimien aluetoimistoissa. Viime vuonna vastaavaan aikaan käsiteltiin hieman yli 90 hakemusta täydennyspalvelukseen. Kokonaisuudessaan viime vuonna täydennyspalvelukseen hakeutui 435 henkilöä, ja sitä edeltävinä kolmena vuotena vastaavat lukemat olivat reilusti alle 400.
Reserviläisliiton puheenjohtaja Ilpo Pohjola arvioi Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan vaikuttavan eri tavoin ihmisiin.
– Ajattelen niin, että ne herkimmät ihmiset ovat nyt reagoineet. Ne, jotka tuntevat etteivät kykene suorittamaan aseellisena sitä palvelusta isänmaalle, mikä tarvitaan, Pohjola sanoo.
Hän toivoo heille löytyvän siviilipuolella sellaisia tehtäviä, jotka järkevimmin tukevat isänmaan tarpeita.
– Meidän sotilaallista maanpuolustusta tämä ei vielä murenna. Päinvastoin, motivoituneet ja kykenevät jäljelle jääneet reserviläiset suoriutuvat varmasti tehtävistä.
Täydennyspalvelukseen hakeutuvilla ei ole Pohjolan mukaan suurta vaikutusta sodan ajan joukkojen noin 280 000 vahvuuteen. Hänen mukaansa on paljon motivoituneita reserviläisiä, jotka ovat valmiita astumaan tilalle.
– Ihmiset reagoivat eri tavoilla kriiseihin. Suuri auttamishalu on syntynyt.
Reserviläisliittoon on hakenut runsaat 5 000 uutta jäsentä tämän vuoden puolella. Liittoon hakeneiden ihmisten suuri määrä kertoo Pohjolan mielestä maanpuolustushengen lisääntymisestä.
– He ovat ihmisiä, jotka haluavat enenevissä määrin palvella isänmaata. Kaikkiin maanpuolustusjärjestöihin on tullut valtava tulva ihmisiä, jotka haluavat osallistua ja parantaa omia henkilökohtaisia valmiuksiaan kriisitilanteissa.
Siviilipalveluskeskus toteuttaa Lapinjärvellä Itä-Uudellamaalla siviilipalvelusvelvollisten koulutusjaksot ja suurimman osan täydennyspalvelukseen tulevien koulutuksista.
Tämän lisäksi täydennyspalveluvelvollisia kouluttavat Kuopion Pelastusopisto, Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus Meriturva Lohjalla, Länsi-Suomen pelastusharjoitusaluesäätiö Porissa ja Rauhankasvatusinstituutti Kokkolassa.
– Olemme lisänneet velvollisten viikon kestäviä täydennyskoulutusjaksoja. Ensi vuodelle meillä on jo kalenterissa 15 koulutusjaksoa, ja vuoden 2024 koulutuksia suunnitellaan jo, Reijonen sanoo.
Edellinen, mutta maltillisempi, ryntäys täydennyspalvelukseen hakijoissa nähtiin vuonna 2015, kun noin 900 000 suomalaista asevelvollista sai Puolustusvoimilta reserviläiskirjeen.
Reserviläiskirjeessä vastaanottajille nimettiin joko sodanajan tehtävä, varaus työnantajan tehtäviin tai sijoitus asevelvollisena reserviin. Tuolloin täydennyspalvelukseen hakijoita oli lähes tuhat.
Puolustusvoimista irtaantuva henkilö voi halutessaan palata reserviin, jos hän katuu päätöstään. Päätös paluusta on tehtävä ennen täydennyspalveluskoulutukseen menemistä.
– Päätöksiä asepalvelukseen takaisin siirtyneistä on tämän vuoden alusta tehty 84. Viime vuonna vastaava päätöksiä tehtiin yhteensä 155, Reijonen toteaa.