Tutkimus: Idänsuhteiden perinne sokaisi suomalaiset Venäjän vaikutusyrityksiltä vielä 2000-luvulla

Venäjän Suomeen kohdistamat vaikuttamisyritykset hyötyivät maiden kahdenvälisten suhteiden perinteestä vielä pitkään 2000-luvulle, selviää tuoreesta tutkimuksesta.

Varovaisuus julkisessa keskusteltaessa sekä pyrkimys yksimielisyyteen ulkopolitiikassa vaikuttivat siihen, ettei Venäjän usein pehmeää vaikuttamista havaittu esimerkiksi energiapolitiikassa.

Kylmän sodan ajan jälkeen Venäjää ei nähty Suomessa enää yhtä yleisesti uhkana. Tutkijoiden mukaan voi olettaa, että suomalaisilla toimijoilla oli siksi aiempaa vähemmän pidäkkeitä yhteistyön syventämiseen Venäjän kanssa.

Idänpolitiikan perusmotiivi kuitenkin säilyi ennallaan eli asioita tarkasteltiin Moskovan näkökulmasta.

– Lähestymistavasta, joka alun perin nähtiin välttämättömyytenä, oli tullut hyve, tutkimuksessa todetaan.

Tutkimuksen mukaan Venäjän vaikuttaminen Suomessa on yleensä ollut rohkaisua ja kannustamista uhkailun ja painostamisen sijaan. Suomen konsensushakuinen ulkopolitiikka ei jättänyt paljon pelitilaa tai onnistumisen mahdollisuuksia esimerkiksi informaatiovaikuttamisessa.

Vuoropuhelua ja Venäjän intressejä huomioiva Suomen linja muuttui vastakkainasetteluksi lopullisesti vasta Venäjän hyökättyä Ukrainaan keväällä 2022. Tutkijoiden mukaan Venäjän laaja-alaisen vaikuttamisen voi odottaa jatkuvan vähintään nykyisellään ja sisältävän myös suorempaa painostusta.

Taloussuhteissa oli pitkään vallalla yleiseurooppalainen käsitys, jonka mukaan kauppa ja keskinäisriippuvuuden lisääntyminen johtavat myönteiseen kehitykseen myös Venäjällä. Sen uskottiin toimivan markkinatalouslähtöisesti, eikä taustalla olevaa geopoliittista suurvalta-ajattelua suostuttu näkemään.

Vaikuttamista ei koettu, koska sitä ei sellaiseksi tunnistettu, tutkimuksessa tiivistetään.

Venäjä miehitti Krimin laittomasti vuonna 2014, mutta Suomi kasvatti riippuvuutta venäläisestä energiasta vuoteen 2016 saakka. Silloin noin puolet Suomen käyttämästä energiasta oli lähtöisin Venäjältä. Fortum tuotti parhaimmillaan noin 8 prosenttia Venäjän sähköstä.

Fennovoiman ydinvoimahankkeen toteuttajaksi oli vuonna 2013 valittu venäläinen valtionyhtiö Rosatom. Sopimus Suomen ja Venäjän ydinvoimayhteistyöstä allekirjoitettiin pari päivää Krimin miehityksen alkamisen jälkeen.

Venäjälle investoinut Fortum tutkimuksen mukaan ”painostettiin tai suostuteltiin” mukaan ydinvoimahankkeeseen varmistamaan sen 60 prosentin kotimaisuusaste.

Tutkijoiden mukaan Venäjän laaja-alainen vaikuttaminen Suomeen talouden, energian ja infrastruktuurin kautta vuoden 2000 jälkeen johtui ensi sijassa Suomen omasta tahdosta synnyttää riippuvuuksia ja haavoittuvuuksia. Kaikki eivät usko vaikutuspyrkimyksiin vieläkään:

– Minusta Fennovoima oli enemmän taloudellinen kuin poliittinen hanke, elinkeinoministerinä 2016–2023 toiminut Mika Lintilä (kesk.) toteaa tutkijoiden haastattelussa.

Turvallisuuspolitiikassa Venäjän suurvaltapyrkimykset alkoivat käydä 2000-luvun edetessä yhä selvemmiksi.

Sen paremmin vuoden 2008 Georgian sodasta kuin Krimin miehityksestä ei kuitenkaan muodostunut tutkimuksen mukaan ratkaisevaa turvallisuuspoliittista vedenjakajaa, vaikka Suomi lisäsi vuoden 2014 jälkeen varautumistaan ja alkoi nostaa puolustusmenoja.

Ainoaksi Venäjän selkeäksi painostusoperaatioksi jäi vuosien 2015–2016 välineellistetyn maahantulon operaatio Suomen pohjoisrajalla. Se jouduttiin lopulta ratkaisemaan presidenttitasolla.

Tutkijoiden mukaan painostus onnistui lyhyellä aikavälillä. Lopulta maahantulon järjestäminen todennäköisesti kääntyi Venäjää itseään vastaan, sillä se oli omiaan muuttamaan suomalaisten käsitystä Venäjän suhtautumisesta Suomeen.

Tutkimus tarjoaa myös esimerkin harvinaisesta henkilöön kohdistuvasta painostamisesta: Puolustusvoimain silloinen komentaja Timo Kivinen kertoo, että loppuvuodesta 2021 hänen pihalleen ilmestyi pahvilaatikko, jossa oli teekannu sekä kirjeet Kiviselle ja Yhdysvaltain asevoimien komentajalle Mark Milleylle. Kivisen oli määrä keskustella Milleyn kanssa samana päivänä.

Nato-jäsenyysprosessin aikana Suomessa varauduttiin Venäjän aggressiiviseen laaja-alaiseen vaikuttamiseen ja presidentti Sauli Niinistön mukaan jopa rajattuun sotilaalliseen toimintaan. Painava reaktio tuli vasta syksyllä 2023 järjestetyn maahanmuuton muodossa, mikä johti yhä jatkuvaan itärajan sulkemiseen.

Tutkijoiden mukaan nykyään Venäjän vaikuttaminen tunnistetaan Suomessa jo niin hyvin, että moni pelkää turvallisuuskysymyksiin liittyvää ylireagointia. Tasapainon löytäminen yhteiskunnan avoimuuden ja turvallisuutta vahvistavien toimien välillä on tulevaisuuden keskeinen haaste.

Valtioneuvoston julkaisema tutkimus Venäjän laaja-alaisesta vaikuttamisesta on tehty Ulkopoliittisen instituutin sekä Helsingin ja Tampereen yliopistojen yhteistyönä viime vuonna.

Pääaineisto koostuu 52 haastattelusta sekä julkisesta materiaalista, koska tutkijoilla ei ollut pääsyä salattuihin asiakirjoihin. Haastateltavista yli kolmasosa halusi pysyä nimettömänä.