Tutkija: Unkari panttaa Nato-ratifiointeja, koska se odottaa Venäjän lopulta voittavan sodan

Suomen ja Ruotsin kuoppaiseksi käyneellä Nato-tiellä on keskitytty paljolti Turkin vastalauseisiin. Toinen jäsenyyksien hyväksymistä panttaava jäsenmaa Unkari ei välttämättä ole yhtään sen helpompi tapaus.

Ironista kyllä, Unkarin tärkein perustelu vitkuttelulle on sama kuin Suomen ja Ruotsin syy Natoon hakeutumiselle: Venäjä.

– Unkari laskee sen varaan, että Venäjä voittaa sodan Ukrainassa. (Pääministeri Viktor) Orban asemoituu niin, että hän voi todistaa (Venäjän presidentille Vladimir) Putinille, että Unkari on tehnyt kaikkensa jarruttaakseen Natoa ja pysyäkseen hyvissä väleissä Venäjän kanssa, arvioi tutkija Katalin Miklossy Helsingin yliopistosta.

Hänen mukaansa kaikkein huolestuttavinta on se, että Unkarissa puhutaan koko ajan rauhan saamisesta aikaan Ukrainassa. Orbanin ja Fidesz-puolueen hallituksen näkökulmasta rauhan esteenä ei kuitenkaan ole Putin vaan Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi, jonka pitäisi käytännössä suostua alueluovutuksiin rauhan hintana.

Unkari ajaa siten venäläismielisyydessä kirkkaasti ohi Turkista, joka on aseistanut Ukrainaa ja sanonut tavoitteena olevan ”oikeudenmukainen rauha” – mutta nimenomaan Ukrainan kannalta.

Suomi ja Ruotsi sekä myös Naton johto ovat toistuvasti muistuttaneet kahden hakijamaan jo täyttävän kirkkaasti Naton jäsenyyden kriteerit. Miklossyn mukaa tällä ei ole Unkarin päätöksenteon kannalta mitään merkitystä.

– Jos jäsenyyskriteereistä pidettäisiin kiinni, niin Unkaria itseään ei otettaisi jäseneksi Natoon tai EU:hun, tutkija muistuttaa.

Venäjän ohella Unkari haluaa vaalia myös tärkeitä kumppanuus- ja kauppasuhteitaan Turkkiin. Unkarissa toimii Miklossyn mukaan yli sata turkkilaista yritystä, jotka työllistävät yli 2 000 ihmistä, ja maat virittelevät parhaillaan myös yhteisiä hankkeita puolustusteollisuudessa.

Kolmas Unkaria kaihertava asia on ollut EU:n oikeusvaltioperiaate ja maalta pidätetyt EU-tuet. Nämä olivat Miklossyn mukaan syy siihen, ettei odotettua Nato-ratifiointia tullut Budapestistä jo Suomen itsenäisyyspäivän tienoilla viime joulukuussa.

Turkin tapaan myös Unkarissa Ruotsi on ollut kahdesta jäsenehdokkaasta enemmän esillä mediassa. Maahanmuuttoon liitetty jengiväkivalta sekä toistuvat räjähdykset ovat olleet maahanmuuttovastaisille Unkarin vallanpitäjille mieluista uutisoitavaa.

– Ruotsi on ollut varoittava esimerkki, Miklossy tiivistää.

Unkarin parlamentin on odotettu – tai toivottu – ottavan Nato-ratifioinnin käsittelyyn kun se palaa istuntotauolta 20. helmikuuta alkavalla viikolla.

– Silloin se sitten tapahtuu tai ei tapahdu. On hyvin vaikea sanoa mitä Viktor Orbanin päässä liikkuu, Miklossy varoittaa.

Hän muistuttaa, että johtajavaltaisessa Unkarissa kaikki riippuu Orbanista, jonka päätökset voivat toteutua tarvittaessa hyvinkin nopeasti. Lakeja on säädetty jopa parissa päivässä.

Orbanin arvioihin taas vaikuttanevat kehitys sodassa Ukrainassa sekä Turkin vaalikampanja ja suhteet erityisesti Ruotsiin. Yleisesti on oletettu Unkarin ilman muuta seuraavan perässä, jos Turkki ratifioisi Suomen ja Ruotsin jäsenyydet, mutta aivan varmana sitä ei Miklossyn mukaan voi pitää.

Naton laajentuminen on, erikoista kyllä, nyt sellaisten maiden käsissä, jotka ovat itse ajautuneet puolustusliitossa ulkokehälle. Miklossy kertoo kuulleensa, ettei Unkarille enää jaeta muualta Natosta luottamuksellista tietoa, koska sen tiedetään vuotavan edelleen Venäjälle.

Oma lukunsa ovat satojen pitkään palvelleiden upseereiden tuoreet irtisanomiset Unkarin asevoimista. Miklossyn mukaan virallinen selitys asevoimien modernisoinnista on korkeintaan osa totuutta. Hänen mukaansa taustalla on myös halua muokata upseeristoa myötämielisemmäksi nykyiselle Fidesz-hallinnolle.

Loppusyksystä 1956 Unkarissa koettiin kansannousu, jonka Neuvostoliitto kukisti verisesti. Moni ulkopuolinen on kummastellut nyky-Unkarin Moskovaa myötäilevää politiikkaa ja kysynyt, ovatko unkarilaiset tykkänään unohtaneet venäläiset tankit Budapestin kaduilla.

Miklossyn mukaan Unkarissa ei haluta piirtää yhtäsuuruusmerkkiä Neuvostoliiton ja Venäjän välille. Tästä on kiittäminen yhtäältä Venäjän silloista presidenttiä Boris Jeltsiniä, joka 1990-luvun alussa pyysi maahantunkeutumista anteeksi ja huolehti muun muassa siitä, että Venäjä maksoi kaikki Neuvostoliiton velat takaisin Unkarille.

Toinen tärkeä tekijä on Miklossyn mukaan Unkarin hallituksen kontrolloima media ja erittäin taitavasti mutta myös hienovaraisesti toteutettu propaganda. Vuoden 1956 kansannousua kyllä muistellaan, mutta vuodesta 2016 alkaen viesti on muotoiltu siten, että unkarilaisten tappion ensisijainen syy olikin lännen haluttomuus tulla Unkarin avuksi.

Ylipäänsä koko Unkarin joutuminen Neuvostoliiton valtapiiriin oli pohjimmiltaan länsimaiden syytä, Miklossy avaa propagandan sisältöä. Neuvostoliiton taas hänen mukaansa tulkitaan käyttäytyneen kuin mikä tahansa imperiumi reunavaltioitaan kohtaan.

Erikoista kyllä, Venäjällä taas nimenomaan halutaan nykyään nähdä mahdollisimman paljon yhtäläisyyksiä Venäjän ja Neuvostoliiton välillä.

Miklossy vertaa Unkarin tilannetta Suomeen, jossa narratiivia taistelusta oman itsenäisyyden puolesta on pidetty johdonmukaisesti esillä, eivätkä epäluulot itäisen naapurin suhteen ole siksi hellittäneet edes sopuisan naapurielon vuosina.