Tutkija: Tästä tosiasiasta hallituksen on vaikea pyristellä eroon – "Kyse on yhteisestä lainan takauksesta"
Euroopan unionin 150 miljardin euron Safe-rahoitusväline on pohjimmiltaan jäsenmaiden yhteistä velkaa, vaikka sitä halutaankin poliitikkojen piirissä muuksi selittää.
Näin sanoo akatemiatutkija Timo Miettinen Helsingin yliopistosta Suomenmaalle.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) yllätti viikonloppuna, kun hän kirjoitti Verkkouutisten blogissa, ettei Safe-rahoitusväline olisi yhteisvelkaa.
Eduskunnan suuri valiokunta linjasi perjantaina yksimielisesti, että Suomi kannattaa EU:n Safe-rahoitusvälinettä, josta myönnetään EU-maille lainoja puolustushankintoihin. Myös yhteisvelkaa aiemmin näkyvästi kritisoinut perussuomalaiset hyväksyi esityksen.
Kirjoituksessaan Orpo korosti, ettei rahoitusväline ole tulonsiirtoa jäsenmailta toiselle eikä avustusten jakoa. Kyse on EU-komission unionin budjettia vastaan ottamasta lainasta, jota lainataan halukkaille jäsenmaille puolustusinvestointeihin.
– Jokainen jäsenmaa vastaa itse omista lainoistaan ja niiden takaisinmaksusta. Jäsenmaat eivät vastaa toisten jäsenmaiden ottamista lainoista, EU-budjetti toimii vakuutena, Orpo kirjoitti.
Miettisen mukaan Orpon kommentit kielivät koko yhteisvelka-käsitteeseen liittyvästä poliittisesta skismasta.
Yhteisvelka nähdään julkisessa keskustelussa lähtökohtaisesti negatiivisena asiana, jossa Suomi joutuu muiden jäsenmaiden menojen maksajaksi.
Hallituspuolueet kokoomus ja perussuomalaiset arvostelivat viime kaudella rajusti Marinin hallituksen hyväksymää EU:n korona-ajan elpymispakettia. Tosin kokoomus hyväksyi silloin elpymispaketin eduskunnan perustuslakivaliokunnan lausunnon jälkeen.
– Yhteisvelka on melko toksinen sana, johon liittyy tosi paljon negatiivisia mielleyhtymiä. Siitä on tullut politiikassa lyömäase, josta käydään jatkuvaa köydenvetoa. Siksi Orpo pyrkii nyt sanomaan, että tarkalleen ottaen hallitus ei ole suostunut yhteisvelkaan, Miettinen pohtii.
Siitä tosiasiasta hallituksen on kuitenkin vaikea pyristellä eroon, että Safe-rahoitusvälineessä on kyse EU:n ottamasta yhteisestä velasta.
Miettinen huomauttaa, että EU-komissio nostaa lainaa unionin budjettia vastaan. Jäsenvaltiot eivät siis takaa toistensa lainoja suoraan, mutta sitoutuvat EU:n budjetin rahoittamiseen.
– Ja kun EU:n budjettia käytetään vakuutena näille lainoille, niin kyse on yhteisestä lainan takauksesta, Miettinen summaa.
Aivan väärässä Orpokaan ei Miettisen mukaan kuitenkaan ole.
Kyse ei ole aivan samanlaisesta yhteisvelasta kuin vaikkapa korona-ajan elpymispaketissa, joka muodostui jäsenmaille annettavista suorista tuista ja lainaosuuksista.
Safe-rahoitusvälineessä unioni ei jaa jäsenmaille suoria tukia, vaan jäsenmaat ottavat komissiolta lainaa, josta ne myös vastaavat itse.
Orpo korosti, etteivät jäsenmaat joudu maksamaan toistensa lainoja. Miettisen mukaan olemassa on kuitenkin pieni tekninen riski, että maksukyvyttömyyteen ajatuvan jäsenmaan velat tulisivat muiden EU-maiden kontolle.
– Kyse on lopulta melko teoreettisesta mahdollisuudesta, enkä pidä sitä todennäköisenä skenaariona. On kuitenkin hyvä ymmärtää, että yhteisiin EU-rahoitusjärjestelyihin liittyy aina joitakin riskejä. Elpymisvälineessä jäsenvaltiot olivat vastuussa vain omasta osuudestaan, eli niin sanotun pro rata -periaatteen mukaisesti.
– Maksukyvyttömyystilanteet ovat teknisesti monimutkaisia, mutta rahoitusjärjestelyt on rakennettu niin, että jokainen jäsenvaltio vastaa yksinomaan omasta rahoitusosuudestaan. Komission ohjeistuksen mukaan EU:n taloudellisia etuja suojellaan siten, ettei yksittäisen maan maksukyvyttömyys aiheuta automaattista vastuuta muille jäsenmaille.
Poliittista kuohuntaa saattaa kuitenkin olla luvassa.
Perussuomalaisten entinen puoluesihteeri Arto Luukkanen ilmoitti jo haastavansa Riikka Purran puolueen puheenjohtajakisassa.
Luukkasen mukaan yhteisvelan hyväksyminen oli kynnyskysymys, jota hän ei voi puolueeltaan niellä.
Miettisen mukaan Luukkasen kommentti kertoo yhteisvelan käsitteeseen liittyvästä poliittisesta painolastista.
Monet eivät ole kiinnostuneita asiaan liittyvistä yksityiskohdista tai teknisistä täsmennyksistä. Yhteisvelka nähdään kirosanana oli se sitten millaista tahansa.
Erityisen vaikea asia yhteisvelka on juuri perussuomalaisille.
– Heille yhteisvelka on ollut muita enemmän poliittinen lyömäase, jolla haastetaan muita puolueita ja poliittisia päätöksentekijöitä, Miettinen sanoo.