Tutkija: Osloon ja Utøyalle iskenyt Breivik uskoi saavansa teoilleen tukea, mutta jopa äärijärjestöt tuomitsivat
Sinä iltapäivänä pahuudella ei tuntunut olevan rajaa.
Ensin Oslon keskustassa Norjassa räjähti autopommi. Kahdeksan ihmistä kuoli. Sen jälkeen poliisiksi pukeutunut ampuja surmasi 69 ihmistä Utøyan saarella. Uhreista 55 oli alle 20-vuotiaita.
Koko Norja pysähtyi musertavaan suruun ja järkytykseen. Tapaus kosketti laajasti koko maailmaa.
Tänään tuosta perjantai-illasta tulee kuluneeksi kymmenen vuotta.
– Norjan iskuja voi edelleen pitää sekä tuhovoimaltaan, raakuudeltaan että toteutustavaltaan varsin poikkeuksellisena, sanoo poliittiseen väkivaltaan ja äärioikeistoon erikoistunut tutkija Tommi Kotonen Jyväskylän yliopistosta.
Kotosen mukaan iskut kantavat eräänlaista äärimmäisen pahamaineisuuden leimaa. Niihin viitataan usein, kun puhutaan siitä, millaisiin tekoihin äärioikeisto on kykeneväinen.
Samalla iskujen tekijästä Anders Behring Breivikistä on tullut eräänlainen esikuva niille, jotka ihailevat tai suunnittelevat vastaavia tekoja.
Viime vuosina äärioikeistolaiset iskut ovat olleet nousussa eri puolilla maailmaa. Tuhoisin isku koettiin vuonna 2019 Uuden-Seelannin Christchurchissa, jossa kuoli 51 ihmistä. Tekijä ihaili avoimesti Breivikiä.
Kotonen kuitenkin huomauttaa, ettei Breivik ole saanut teolleen niin laajaa tukea kuin hän ehkä uskoi saavansa.
– Teko oli niin massiivinen ja julma, kohderyhmänä lapset niin puolustuskyvyttömiä, että sitä on vaikea perustella tai puolustella. Lähes kaikki äärijärjestöt ovat ilmoittaneet, etteivät hyväksy tekoa, vaikka kannattavatkin samoja ajatuksia.
Breivikin iskua on käsiteltävä poliittisena terroritekona.
Kotosen mukaan Breivikin iskua on käsiteltävä poliittisena terroritekona, vaikka se herättääkin valtavasti kysymyksiä tekijän mielenterveydellisestä puolesta.
Breivikillä ei ollut taustallaan mitään selkeää ryhmää, joka olisi osallistunut iskun suunnitteluun. Manifestillaan hän kuitenkin kytki tekonsa vastajihadistista maailmankuvaa levittävään poliittiseen suuntaukseen, jolla on kannatusta eri puolilla maailmaa.
– Moni terrori-iskun tekijä on toteuttaa iskunsa yksin, mutta he jakavat tietyn maailmankuvan ja saavat sieltä innoituksensa. Breivikiä voi pitää juuri sellaisena. Hän ei purkanut uhreihin henkilökohtaista kaunaa, vaan käytti heitä symbolisena viestinä poliittisille tavoitteilleen.
Kotonen kuitenkin myöntää, että myös Breivikin vaikeaksi tiedetyllä lapsuudella voi olla omat vaikutuksensa iskuun. Ääritekojen taustalta löytyy hyvin usein jonkinlaista henkilökohtaiseen elämään liittyvää epäonnistumista tai muuta osattomuutta.
– Ääriliikkeillä on usein sellaisille ihmisille yksinkertaisia vastauksia, että meillä on selitys, miksi juuri sinulla on vaikeaa. Se on varhainen ensiaskel kohti paljon pahempia tekoja.
Juttu on ilmestynyt alun perin Suomenmaan heinäkuun numerossa. Voit tilata lehden tästä.