Tutkija ei usko Naton puolustusmenotavoitteen toteutuvan sovitusti

Ulkopoliittisen instituutin (Upi) vanhemman tutkijan Matti Pesun mukaan Naton huippukokous väisti suurimman vaaran eli välirikon Yhdysvaltain ja muiden liittolaisten välillä. Yhdysvallat sai Haagista sen mitä halusi, hän tiivistää.

– Suhteessa liittokunnan nykytilaan vältyttiin epäonnistumiselta, mutta eihän se mikään massiivinen onnistuminenkaan voi olla, jos on pakko typistää julkilausuma viiteen pykälään ja puhua käytännössä vain yhdestä asiasta (puolustusmenoista), Pesu kuvaili STT:lle puhelimitse Haagista keskiviikkona.

Hänen mukaansa riskejä vältettiin viimeiseen asti muun muassa lievennetyllä kirjauksella Venäjän uhasta ja Ukrainan Nato-jäsenyystien pudottamisella pois loppujulkilausumasta. Viimeksi mainittu olisi ollut Pesun mukaan Yhdysvalloille punainen vaate.

– Toisaalta tämä on ehkä realistisempaa tämän hetken poliittisiin realiteetteihin nähden. Aiemmin Ukraina-kirjauksissa on jouduttu Natossa aikamoiseen sana-akrobatiaan, eikä Ukrainan jäsenyys ole siitä kuitenkaan edennyt, Pesu sanoo.

Samalla hän muistuttaa, ettei aiempia kirjauksia Venäjästä ja Ukrainasta suoranaisesti kumottu, vaikkei niitä toistettukaan.

Puolustusmenojen nostamisen osalta Pesu suhtautuu varsin epäillen juhlallisten ja yksimielisten kirjauksien toteutumiseen käytännössä.

– Se ei todellakaan ole kirkossa kuulutettu. Jos Euroopassa ei oikeasti ajauduta sodan partaalle, niin voisin kuvitella, että se viisi prosenttia bruttokansantuotteesta jää aika monelta tekemättä, Pesu sanoo.

Hänen mukaansa tavoitteen aikajänne vuoteen 2035 saakka sekä kirjaus ympäröivän strategisen tilanteen huomioimisesta jättävät liittolaismaille pelivaraa. Pesu arvioi suurimman osan Nato-maiden johtajista olevan sitä mieltä, ettei turvallisuustilanne edellytä viiden prosentin bkt-osuuden uhraamista puolustukseen.

Pesun mukaan jatkossa on mielenkiintoista nähdä, kuinka tarkasti Yhdysvallat ryhtyy tavoitteen toteutumista seuraamaan. Tilanne saattaa elää myös muutoin, sillä Donald Trump on ollut vasta muutamia kuukausia presidenttinä.

– Riittääkö tämä vai haluaako Trump eurooppalaisilta lisää tulevaisuudessa? En kyllä Nato-liittolaisena ajattelisi, että tämä oli Yhdysvaltain puolelta välttämättä tässä, Pesu sanoo.

Pesu myös kyseenalaistaa sen, mikä merkitys työllä ja tuskalla saavutetuilla yksimielisillä kirjauksilla on esimerkiksi Venäjän suuntaan – ihan jokainen kun kykenee joka tapauksessa näkemään, että liittokunnassa on jännitteitä.

Kaikista epäilyistä huolimatta Euroopan oma puolustuskyky kiistatta kasvaa lähitulevaisuudessa, Pesu sanoo. Näin ollen Haagin huippukokouksessa voi olla hänen mukaansa ainekset lähtölaukaukseen aidolle uudelle taakanjaolle Yhdysvaltain ja Euroopan välillä.

Nyt toimittiin Pesun mukaan paljolti Trumpin pelossa, mutta vaikka hallinto Yhdysvalloissa vaihtuisi, ei demokraateillakaan olisi erilaista näkemystä toivottavan kehityksen suunnasta.

Haagin kokouksen yhteydessä herätti paljon huomiota Naton pääsihteerin Mark Rutten lipevä käytös Trumpia kohtaan. Pesun mukaan historian kehitys lopulta osoittaa, oliko se reaalipoliittista viisautta vai epätoivoista mielistelyä.

– Mutta eihän se kauniilta näytä, tutkija myöntää.