Turvallisuusselvitys saatetaan tehdä ministeriön siivoojalle, muttei ministerille tai kansanedustajalle

Kansanedustajat on tähän asti rajattu turvallisuusselvitysten ulkopuolelle, vaikka lain mukaan oikeuksiensa puolesta edustajien tausta voitaisiin valtion turvallisuuden nimissä selvittää.

Suppein turvallisuusselvitys voidaan tehdä ihmiselle, joka pääsee liikkumaan turvallisuusluokitelluissa tiloissa, käytännössä esimerkiksi siivoojalle.

Tärkein syy kansanedustajien ulkopuolelle rajaamiseen on se, että kansa itse valitsee edustajansa, sanoo eduskunnan entinen pääsihteeri Seppo Tiitinen.

– Se lähtee meidän valtiojärjestelmämme perusteista, että valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle ja sitä edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Kansalaiset valitsevat edustajat, ja on kansalaisten vapaa päätös, keitä he valitsevat, Tiitinen sanoo STT:lle.

Kyseessä on nykyisen apulaispääsihteeri Timo Tuovisen mukaan vain vakiintunut käytäntö.

Taustalla on ollut myös kansanedustajien toimivalta. Perinteisesti he eivät ole työskennelleet valtion turvallisuudelle kriittisen tiedon parissa.

– Tilanne on vuosikymmenten saatossa muuttunut, kun valiokuntien tiedonsaantioikeudet ovat lisääntyneet ja eduskunnan osallistuminen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan on kasvanut, Tuovinen lisää.

Sisäministeriön kansliapäällikön Ilkka Salmen mukaan eurooppalaisesti ja globaalistikin käytännöt kansanedustajien turvallisuusselvityksistä vaihtelevat.

– Asian tarpeellisuutta on varmasti pohdittu Suomessakin, kun esimerkiksi lainsäädäntöä tiedustelun osalta ja laajemminkin on kehitetty.

Kansanedustajien turvallisuusselvitykset ovat nousseet esille tiedustelulain valmistelussa.

Tiedusteluviranomaisia, eli Suojelupoliisia (supo) ja Puolustusvoimia valvomaan on tarkoitus perustaa kansanedustajista koostuva tiedusteluvalvontavaliokunta.

Koska sen jäsenet työskentelevät salaisiksi ja erittäin salaisiksi luokitellun tiedon parissa, on ehdotettu, että jäsenehdokkaista hankitaan laaja turvallisuusselvitys. Ehdotuksen käsittely jatkuu perustuslakivaliokunnassa syksyllä.

Tiitinen katsoo, että tiedusteluvalvonnan yhteydessä turvallisuusselvitys voisi olla perusteltua ja toimisi ennaltaehkäisevänä henkivakuutuksena edustajan itsensä sekä valtakunnan kannalta.

– Suomen valtakunnan etuun liittyvistä syistä on välttämätöntä, että ne, joille valtionsalaisuuksia kerrotaan, pitävät ne hallussaan.

– Asianomaisen kannalta on hyvä, ettei hän joudu sellaisiin tilanteisiin, joissa voi olla hyvin vaikeita rikosoikeudellisia seuraamuksia.

Esimerkiksi puolustusvaliokunta suhtautui turvallisuusselvityksiin kriittisesti.

Se näkee ongelmallisena, että selvitykset tekisi supo, jota valiokunnan on taas tarkoitus valvoa. Eduskunnassa huolta on herättänyt, voisiko supo estää itselleen epämieluisan edustajan nousemisen valiokuntaan. Tiitinen ei pidä tätä todellisena uhkana.

– Suojelupoliisi ei näissä tilanteissa lausu mielipiteitä, vaan selvittää faktoja ja esittää faktat niille, jotka valinnoista päättävät. Ei supo missään vaiheessa saa sanoa, että Matti Muttilainen ei ole sopiva johonkin tehtävään.

Myöskään Salmi ei näe ongelmaa.

– Laki antaa selvitettävälle mahdollisuuden saada tietoa selvityksestä. Pidän varsin epätodennäköisenä, että henkilöitä alettaisi selvityksellä raakkaamaan pois. Virkatyönä se kuitenkin tehdään.

Salmi ja Tiitinen ovat entisiä supon päällikköjä.