Tuore kirja paljastaa: Pääministeri Sipilä oli ainoa, joka pyysi anteeksi Atte Jääskeläiseltä Ylegaten jälkeen

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) oli ainoa henkilö, joka pyysi anteeksi Ylen entiseltä vastaavalta päätoimittajalta Atte Jääskeläiseltä niin sanotun Ylegaten jälkeen, selviää Anna Soraisen uutuusteoksesta.

Jääskeläinen kertoo itse pahoitelleensa tapahtumia esimerkiksi A-studion toimituksessa, koska ei pystynyt suojelemaan henkilökuntaa kohulta.

Terrafame-uutisesta alkanut myrsky kesti puoli vuotta, ja sen tiimellyksessä Jääskeläinen joutui jättämään päätoimittajan tuolin. Kirjassa kysytään Jääskeläiseltä, onko kukaan pyytänyt häneltä anteeksi.

– En muista, hän vastaa hetken mietittyään.

Myöhemmin Jääskeläinen tarkentaa vastaustaan. Yksi anteeksipyyntö tuli. Pääministeriltä.

Jääskeläinen joutui kohun aikana melkoiseen tulitukseen. Vastaavan päätoimittajan tulkittiin aina Julkisen sanan neuvostossa asti taipuneen pääministerin painostuksen alla, sillä hän teki päätöksen lopettaa Sipilän ja Terrafamen välisen kytköksen jatkokäsittely Ylen kanavissa.

Nyt Jääskeläinen pääsee itse ääneen.

– Minun tekonihan se oli, että sanoin, että otettaisiinko nyt järki käteen ja vedetään liinat kiinni, kun tämä juttu ei pidä paikkaansa.

Myöhemmin oikeusasiamies antoi Sipilälle puhtaat paperit Terrafemen pääomittamiseen liittyvissä esteellisyysepäilyissä.

Aika on tuonut tapahtumiin jo hieman etäisyyttä, mutta Jääskeläisen mukaan joidenkin toimittajien työn takana on vakava eettinen ongelma.

– Aina ei haluta kertoa totuutta vaan heittää pallo ja katsoa, kaatuuko kohde. Ja jos ei kaadu, niin mietitään, pitäisikö heittää toinen pallo.

– Henkilökohtaisella tasolla olen pohtinut, miksi kävi niin, että minun piti olla Yleisradion historian ensimmäinen ihminen, joka sanoo, että ei, tämä ei käy, hän päättää.

Kirjassa Jääskeläinen pohtii, että oman kierteensä heittoihin tuo sosiaalinen media ja muuttuneet valtasuhteet.

– Jos toimittajalla on sosiaalisessa mediassa vapaus tehdä mitä tahansa, vaikka hän todellisuudessa on toimittaja ja käyttää sitä mandaattia ja valtaa, niin silloin manipulaation kenttä ja vapaus on massiivinen.

Jääskeläiselle kohussa ei ollut kyse vain tunteesta epäoikeudenmukaisen kohtelun kohteeksi joutumisesta. Yleen jäi Jääskeläiselle paljon tärkeitä ihmisiä.

– Me jouduimme molemmin puolin luopumaan toisistamme jonkun ulkopuolisen voiman seurauksena.

Epäoikeudenmukaiseksi Jääskeläinen koki muun muassa kohun loppupuolella teetetyn riippumattoman hallinto-oikeuden professorin Olli Mäenpään raportin Ylen journalistisesta päätöksenteosta.

Mäenpää valitsi haastateltavat itse. Jääskeläisen mielestä mukaan pääsi lähinnä vain ne kriittisimmät ja talosta jo lähteneet.

– Yksiköstäni yli 95 prosenttia oli töissä ryhmissä, joissa tunnelma oli toisenlainen. Mutta heistä hän ei kuullut ketään.

Viestinnän asiantuntijana työskentelevän Soraisen kirja on mielenkiintoista luettavaa. Sorainen pui julkisuuden, kohujen ja kriiseistä selviytymisen maailmaa yksityiskohtaisesti, mutta vetävästi.

Jo takakansi lupaa kirjan olevan yllättävä ja ennakkoluuloton yhdistelmä dekkaria ja tietokirjaa.

Jääskeläisen lisäksi oman tarinansa avaavat neljä muutakin johtajaa, kuten liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) ja Kittilän entinen kunnanjohtaja Anna Mäkelä.

Anna Sorainen: SORI, johtaja ja julkisuus kriisissä, Alma Talent 2018, 367 s.